Tim
Olimme suunnitelleet nuoruudesta asti tutulla kaveriporukalla jo pitkään seuraavaa yhteistä reissua. Matkakohteeksi valikoitui Lontoo, sillä lentomatka on kohtuullinen, näkemistä ja kokemista riittää sekä kohde sopi hyvin budjettiimme.
Reissua oli odotettu jo pitkään, sillä kiireisen kaveriporukan aikataulujen matchaaminen ei todellakaan ole helppo juttu. Niinpä matkaa varten perustettiin erilaisia toimikuntia: nähtävyystoimikunta, ravintolatoimikunta ja aktiviteettitoimikunta, jotka kaikki saivat vastuulleen suunnitella ja ehdottaa erilaisia aktiviteetteja matkan ajalle. Odotukset olivat siis korkealla, mutta emme kuitenkaan halunnut lukita matkallemme minuuttiaikataulua.
Lontoo helli meitä auringolla, rentoudella ja ystävällisillä ihmisillä pitkän viikonlopun ajan maaliskuun alussa.
Helsinki–Lontoo
Kun kaikki sujuu vähän liiankin sulavasti
Matkaa varten varasimme jo etukäteen liput musikaaliin sekä suunnittelimme joitain illallisia ja brunsseja Suomesta käsin, jotta saisimme kaiken ilon irti viikonlopusta.
Lisäksi olimme sopineet viikonlopun ohjelmaksi shoppailun, pitkät kahvihetket ja kävelyretket eri kaupunginosiin – nämä olisivat reissumme tärkeimmät elementit. Onneksemme säätiedotekin näytti suosivan meitä kyseisten aktiviteettien osalta.
Lento sujui Finnairin kyydissä erinomaisesti ja väljästi, kone laskeutui ajallaan ja pääsin käsimatkatavaroineni nopeasti ulos kentältä, kohti metroa eli “tubea”.
Lontoon maanalainen toimii muuten lähimaksullisella pankkikortilla ja kentältä lähti suora metrolinja hotelliamme lähinnä olevalle pysäkille, joten menomatka oli kaiken kaikkiaan paitsi helppo, myös nopea. Työpäivän päälle reissaavana arvostin kovasti näitä ominaisuuksia!
Matkaa varten varasimme jo etukäteen liput musikaaliin sekä suunnittelimme joitain illallisia ja brunsseja Suomesta käsin, jotta saisimme kaiken ilon irti viikonlopusta.
Lisäksi olimme sopineet viikonlopun ohjelmaksi shoppailun, pitkät kahvihetket ja kävelyretket eri kaupunginosiin – nämä olisivat reissumme tärkeimmät elementit. Onneksemme säätiedotekin näytti suosivan meitä kyseisten aktiviteettien osalta.
Lento sujui Finnairin kyydissä erinomaisesti ja väljästi, kone laskeutui ajallaan ja pääsin käsimatkatavaroineni nopeasti ulos kentältä, kohti metroa eli “tubea”.
Lontoon maanalainen toimii muuten lähimaksullisella pankkikortilla ja kentältä lähti suora metrolinja hotelliamme lähinnä olevalle pysäkille, joten menomatka oli kaiken kaikkiaan paitsi helppo, myös nopea. Työpäivän päälle reissaavana arvostin kovasti näitä ominaisuuksia!
Kensington ja Chelsea
Kellarissa hienostoalueella
Matkaamme oli varjostanut se, että varaamamme kuuden hengen asunto oli peruttu majoittajan toimesta vain kaksi päivää ennen reissuun lähtöä. Neuvoteltuamme saimme onneksi rahat takaisin ja lähdimme etsimään uutta, pienempää majoitusta.
Löysimme varsin edullisen ja hyvät arvostelut saaneen hotellin Chelsean ja Kensingtonin alueelta. Lontoossa ja muissa suurkaupungeissa täytyy kuitenkin muistaa, että mikä vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, on myös sitä useissa tapauksissa.
Hotellihuoneemme muistutti enemmän vankilaselliä kuin hotellia, vaikkakin huoneesta löytyi kyllä kaikki tarvittava. Ilmanvaihto ei toiminut ja ikkunasta näkyi kellarikerroksen seinää sekä kalterit, mutta pitkien reissupäivien päätteeksi huone ajoi asiansa.
Hotellin sijainti oli kuitenkin erinomainen: lähimmälle tube-asemalle käveli muutaman minuutin ja lähistöllä oli roimasti hyviä ravintoloita, kahviloita ja pubeja sekä kauniita katuja – lähialueella olisi voinut viettää vaikka koko viikonlopun!
Matkaamme oli varjostanut se, että varaamamme kuuden hengen asunto oli peruttu majoittajan toimesta vain kaksi päivää ennen reissuun lähtöä. Neuvoteltuamme saimme onneksi rahat takaisin ja lähdimme etsimään uutta, pienempää majoitusta.
Löysimme varsin edullisen ja hyvät arvostelut saaneen hotellin Chelsean ja Kensingtonin alueelta. Lontoossa ja muissa suurkaupungeissa täytyy kuitenkin muistaa, että mikä vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, on myös sitä useissa tapauksissa.
Hotellihuoneemme muistutti enemmän vankilaselliä kuin hotellia, vaikkakin huoneesta löytyi kyllä kaikki tarvittava. Ilmanvaihto ei toiminut ja ikkunasta näkyi kellarikerroksen seinää sekä kalterit, mutta pitkien reissupäivien päätteeksi huone ajoi asiansa.
Hotellin sijainti oli kuitenkin erinomainen: lähimmälle tube-asemalle käveli muutaman minuutin ja lähistöllä oli roimasti hyviä ravintoloita, kahviloita ja pubeja sekä kauniita katuja – lähialueella olisi voinut viettää vaikka koko viikonlopun!
Brick Lanen, Shoreditch ja Notting Hill
Vintagen ystävän unelma
Lontoo on vintagevaatteita rakastavan unelmakaupunki. Vintage-liikkeitä löytyy monesta kaupunginosasta, mutta varmimmat helmet osuivat kohdallemme Brick Lanen ja Shoreditchin ympäristössä sekä Notting Hillissä.
Vintage-liikkeiden kiertelyyn voi varata suosiolla vähintään yhden kokonaisen päivän ja siihen kannattaa ehdottomasti yhdistää pysähdyksiä katuruokakojuilla tai etnisissä ravintoloissa, jotka ovat erityisesti Brick Lanella parhaimmillaan.
Omat suosikkiliikkeeni olivat vintage-tavaratalo Atika (55-59 Hanbury St), Rokit (101 Brick Ln) sekä The Vintage Market (85 Brick Ln), jossa oli useita eri pieniä puoteja vieri vieressä. The Vintage Marketin tarjonnasta löytää niin hyviä perusvaatteita tarjoavia putiikkeja kuin eksoottisempiakin löytöjä myyviä puoteja. Notting Hillin Fara (10 Elgin Cres) muistutti tarjonnaltaan Suomen UFF-liikkeitä – ystäväni teki mahtavia löytöjä, kun taas minä lähdin myymälästä tyhjin käsin.
Erilaiset marketit ovat myös mahtava paikka bongata ihania tuotteita, kuten Nottinghillin Portobello Road Market, tosin kyseinen katu oli omaan makuuni aivan liian tungoksessa varsinkin lauantai-iltapäivällä, jolloin me otimme kyseisen alueen haltuun. Väkeä oli valtavasti ja suurin osa oli selkeästi turisteja. Tungoksessa kävellessämme pohdimme yhdessä, miltäköhän tuntuisi asua kyseisellä kadulla? Suomessa asuvana olemme tottuneet väljyyteen ja rauhallisuuteen, Portobello Roadilla taas heti alaovelta alkaa hirveä hässäkkä.
Lontoo on vintagevaatteita rakastavan unelmakaupunki. Vintage-liikkeitä löytyy monesta kaupunginosasta, mutta varmimmat helmet osuivat kohdallemme Brick Lanen ja Shoreditchin ympäristössä sekä Notting Hillissä.
Vintage-liikkeiden kiertelyyn voi varata suosiolla vähintään yhden kokonaisen päivän ja siihen kannattaa ehdottomasti yhdistää pysähdyksiä katuruokakojuilla tai etnisissä ravintoloissa, jotka ovat erityisesti Brick Lanella parhaimmillaan.
Omat suosikkiliikkeeni olivat vintage-tavaratalo Atika (55-59 Hanbury St), Rokit (101 Brick Ln) sekä The Vintage Market (85 Brick Ln), jossa oli useita eri pieniä puoteja vieri vieressä. The Vintage Marketin tarjonnasta löytää niin hyviä perusvaatteita tarjoavia putiikkeja kuin eksoottisempiakin löytöjä myyviä puoteja. Notting Hillin Fara (10 Elgin Cres) muistutti tarjonnaltaan Suomen UFF-liikkeitä – ystäväni teki mahtavia löytöjä, kun taas minä lähdin myymälästä tyhjin käsin.
Erilaiset marketit ovat myös mahtava paikka bongata ihania tuotteita, kuten Nottinghillin Portobello Road Market, tosin kyseinen katu oli omaan makuuni aivan liian tungoksessa varsinkin lauantai-iltapäivällä, jolloin me otimme kyseisen alueen haltuun. Väkeä oli valtavasti ja suurin osa oli selkeästi turisteja. Tungoksessa kävellessämme pohdimme yhdessä, miltäköhän tuntuisi asua kyseisellä kadulla? Suomessa asuvana olemme tottuneet väljyyteen ja rauhallisuuteen, Portobello Roadilla taas heti alaovelta alkaa hirveä hässäkkä.
Brompton Food Market jne.
Ihana kahvilakulttuuri, parhaat aamiaiset ja iltapäiväteetä puutarhassa
Kahvilakulttuuri on Lontoossa ihana – se sopii täydellisesti omaan makuuni ja olisinkin voinut viettää koko viikonlopun kahviloissa. Kävelymatka brunssille on hyvä tapa herätellä ruokahalua ja tutustua lähialueen paikkoihin.
Brunssin jälkeen ruokaa on hyvä sulatella shoppailun tai puistohengailun merkeissä ja sitten onkin jo sopiva aika “afternoon tealle”. Meidän brunssisuosikit sijoittuvat läntiseen Lontooseen, mutta pienellä salapoliisityöllä löytää mistä tahansa päin Lontoota upeita paikkoja. Instagramin paikkamerkinnän kautta on hyvä vakoilla kahviloita ja ravintoloita jo etukäteen.
Erinomaista aamiaista ja brunssia nautimme Brompton Food Marketissa (33 Thurloe Pl), joka on paitsi kahvila, myös ruokakauppa, jonka valikoimasta löytyy suloisia kuivatuotteita. Esimerkiksi keksipaketit ja erilaiset teet olivat sellaisia, joita olisi voinut ihan vaan pakkausten kauniin ulkomuodon vuoksi ostaa tuliaisiksi koti-Suomeen. The Good Life Eateryssa (59 Sloane Ave) pääsimme rakentamaan itse haluamamme versiot avokadoleivästä tiiliseinien suojassa – miten ihanan Instagram-ystävällistä!
No 11 Pimlico Roadissa (nimensä mukaisesti 11 Pimlico Rd) olisi ollut tarjolla myös perinteistä Sunday Roastia, eli brunssista vähän raskaampaa versiota. Me kuitenkin päädyimme tutkimaan brunssilistan tarjontaa. Kyseinen paikka oli jo liki täynnä meidän saapuessa sinne, joten olimme iloisia siitä, että olimme tehneet pöytävarauksen ajoissa. Varsinkin sunnuntaibrunssilla No 11 Pimlico Roadissa oli ihana havaita, miten paikalle olivat kokoontuneet ihan kaikki: lapsiperheet vaunujen kanssa, koirat omistajineen ja aikuiset kaveriporukat. Kaikki sulassa sovussa ja puheensorinassa.
Iltapäiväteetä tarjoillaan lukuisissa paikoissa, mutta suosikiksi nousi ehdottomasti The Ivy Chelsea Garden (195, 197 King's Rd), jonka valkoiset pöytäliinat ja hämyinen tunnelma viestivät aluksi kalliista hintatasosta, mutta loppupeleissä heidän afternoon teansa olikin edullisempi kokonaisuus kuin monessa muussa paikassa. The Ivysta löytyy myös todella tunnelmallinen puutarhaterassi, josta kannattaa yrittää saada pöytä.
Tähän iltapäiväteetarjoittimeen kuului erilaisia suolaisia makupaloja (kasvisversiossa avokadoleipänen, tomaatti-mozzarella sämpylä ja tilli-tuorejuustovoileipä) sekä paljon pientä makeaa, kuten skonsseja, suklaamoussea kukkaruukussa ja hyytelöä – miten herkullisia nämä kaikki suupalat olivatkaan!
Parasta kokemuksessa oli kuitenkin viereiseen pöytään istahtanut vanha paikallinen pariskunta, jotka olivat selkeästi ravintolan vakiokalustoa, ainakin tarjoilijoiden käytöksestä ja pariskunnan määrätietoisesta tilauksesta päätellen. Britit ihan oikeasti nauttivat iltapäiväteetä!
Kahvilakulttuuri on Lontoossa ihana – se sopii täydellisesti omaan makuuni ja olisinkin voinut viettää koko viikonlopun kahviloissa. Kävelymatka brunssille on hyvä tapa herätellä ruokahalua ja tutustua lähialueen paikkoihin.
Brunssin jälkeen ruokaa on hyvä sulatella shoppailun tai puistohengailun merkeissä ja sitten onkin jo sopiva aika “afternoon tealle”. Meidän brunssisuosikit sijoittuvat läntiseen Lontooseen, mutta pienellä salapoliisityöllä löytää mistä tahansa päin Lontoota upeita paikkoja. Instagramin paikkamerkinnän kautta on hyvä vakoilla kahviloita ja ravintoloita jo etukäteen.
Erinomaista aamiaista ja brunssia nautimme Brompton Food Marketissa (33 Thurloe Pl), joka on paitsi kahvila, myös ruokakauppa, jonka valikoimasta löytyy suloisia kuivatuotteita. Esimerkiksi keksipaketit ja erilaiset teet olivat sellaisia, joita olisi voinut ihan vaan pakkausten kauniin ulkomuodon vuoksi ostaa tuliaisiksi koti-Suomeen. The Good Life Eateryssa (59 Sloane Ave) pääsimme rakentamaan itse haluamamme versiot avokadoleivästä tiiliseinien suojassa – miten ihanan Instagram-ystävällistä!
No 11 Pimlico Roadissa (nimensä mukaisesti 11 Pimlico Rd) olisi ollut tarjolla myös perinteistä Sunday Roastia, eli brunssista vähän raskaampaa versiota. Me kuitenkin päädyimme tutkimaan brunssilistan tarjontaa. Kyseinen paikka oli jo liki täynnä meidän saapuessa sinne, joten olimme iloisia siitä, että olimme tehneet pöytävarauksen ajoissa. Varsinkin sunnuntaibrunssilla No 11 Pimlico Roadissa oli ihana havaita, miten paikalle olivat kokoontuneet ihan kaikki: lapsiperheet vaunujen kanssa, koirat omistajineen ja aikuiset kaveriporukat. Kaikki sulassa sovussa ja puheensorinassa.
Iltapäiväteetä tarjoillaan lukuisissa paikoissa, mutta suosikiksi nousi ehdottomasti The Ivy Chelsea Garden (195, 197 King's Rd), jonka valkoiset pöytäliinat ja hämyinen tunnelma viestivät aluksi kalliista hintatasosta, mutta loppupeleissä heidän afternoon teansa olikin edullisempi kokonaisuus kuin monessa muussa paikassa. The Ivysta löytyy myös todella tunnelmallinen puutarhaterassi, josta kannattaa yrittää saada pöytä.
Tähän iltapäiväteetarjoittimeen kuului erilaisia suolaisia makupaloja (kasvisversiossa avokadoleipänen, tomaatti-mozzarella sämpylä ja tilli-tuorejuustovoileipä) sekä paljon pientä makeaa, kuten skonsseja, suklaamoussea kukkaruukussa ja hyytelöä – miten herkullisia nämä kaikki suupalat olivatkaan!
Parasta kokemuksessa oli kuitenkin viereiseen pöytään istahtanut vanha paikallinen pariskunta, jotka olivat selkeästi ravintolan vakiokalustoa, ainakin tarjoilijoiden käytöksestä ja pariskunnan määrätietoisesta tilauksesta päätellen. Britit ihan oikeasti nauttivat iltapäiväteetä!
The Stanhope Arms ja Lyric Theatre
Pubitunnelmaa ja musikaalielämys
Jokaiseen Lontoon-matkaani on kuulunut pubi-iltoja ja parasta niissä on ehdottomasti se, miten erilaiset ihmiset kokoontuvat yhteen samoihin pubeihin. Lontoolaisille pubeissa istuskelu on osa arkea. Jokaisesta naapurustosta löytyy pubi ja meidän hotellia lähimpänä oli The Stanhope Arms (97 Gloucester Rd). Pubeista saa myös ruoka-annoksia, jotka ovat usein yllättävän hyviä, onhan monille pubeilla vuosikymmenten kokemus ruoan valmistamisesta.
Eräänä iltana istuimme pubissa sulassa sovussa kahden vanhemman brittimiehen vieressä, kun taustalla soi Travis Scottin musiikki ja baaritiskillä kyseltiin henkkareita nuoremmilta asiakkailta. Vanhemmat pubikävijät lukivat sanomalehtiä tai katsoivat televisiosta jalkapalloa ja golfia, nuoremmat taas seurustelivat keskenään oluen äärellä.
Toinen Lontoo-kokemukseen vahvasti kytkeytyvä illanviettotapa on tietysti musikaali. Kaveriporukan kirjavan musamaun takia googlettelimme pitkään sopivaa musikaalia. Lopulta liput varattiin Thriller Liveen, Lyric Theatreen (29 Shaftesbury Ave) ja kokemus oli varsin mukava! Vaikka en lukeudu musikaalien suurimpiin ystäviin, Michael Jacksonin musiikki kyllä upposi, joten tämä kokemus toimi ikään kuin cover-keikkana. Ehdotonta plussaa kokemus ansaitsee siitä, että teatterissa oli baari, josta pystyi hakemaan juoman katsomoon ennen musikaalin alkua tai väliajalla.
Myös Lyric Theatren välittömässä läheisyydessä on muutama pubi, joihin voi ampaista joko ennen tai jälkeen musikaalin. Esimerkiksi The Crown (64 Brewer St) ja The White Horse (45 Rupert St) palvelevat janoista kulttuurikansaa. Michael Jacksonin musiikki toimii kivana piristyksenä iltaan ja samalla myös mukavana jalkojenlepuutteluna pubikierroksella, sillä pubit ovat usein täynnä ja istumapaikoista voi vain haaveilla.
Lontoo on yksi niistä kaupungeista, joka ei nuku koskaan – tekemistä löytää kellon ympäri. Varsinkin lämpenevinä kevätiltoina kannattaa napata olut ja tulla ulos kadunkulmaan norkoilemaan baarin edustalla olevien pienten tasojen varaan, kuten monet paikalliset tekevät.
Jokaiseen Lontoon-matkaani on kuulunut pubi-iltoja ja parasta niissä on ehdottomasti se, miten erilaiset ihmiset kokoontuvat yhteen samoihin pubeihin. Lontoolaisille pubeissa istuskelu on osa arkea. Jokaisesta naapurustosta löytyy pubi ja meidän hotellia lähimpänä oli The Stanhope Arms (97 Gloucester Rd). Pubeista saa myös ruoka-annoksia, jotka ovat usein yllättävän hyviä, onhan monille pubeilla vuosikymmenten kokemus ruoan valmistamisesta.
Eräänä iltana istuimme pubissa sulassa sovussa kahden vanhemman brittimiehen vieressä, kun taustalla soi Travis Scottin musiikki ja baaritiskillä kyseltiin henkkareita nuoremmilta asiakkailta. Vanhemmat pubikävijät lukivat sanomalehtiä tai katsoivat televisiosta jalkapalloa ja golfia, nuoremmat taas seurustelivat keskenään oluen äärellä.
Toinen Lontoo-kokemukseen vahvasti kytkeytyvä illanviettotapa on tietysti musikaali. Kaveriporukan kirjavan musamaun takia googlettelimme pitkään sopivaa musikaalia. Lopulta liput varattiin Thriller Liveen, Lyric Theatreen (29 Shaftesbury Ave) ja kokemus oli varsin mukava! Vaikka en lukeudu musikaalien suurimpiin ystäviin, Michael Jacksonin musiikki kyllä upposi, joten tämä kokemus toimi ikään kuin cover-keikkana. Ehdotonta plussaa kokemus ansaitsee siitä, että teatterissa oli baari, josta pystyi hakemaan juoman katsomoon ennen musikaalin alkua tai väliajalla.
Myös Lyric Theatren välittömässä läheisyydessä on muutama pubi, joihin voi ampaista joko ennen tai jälkeen musikaalin. Esimerkiksi The Crown (64 Brewer St) ja The White Horse (45 Rupert St) palvelevat janoista kulttuurikansaa. Michael Jacksonin musiikki toimii kivana piristyksenä iltaan ja samalla myös mukavana jalkojenlepuutteluna pubikierroksella, sillä pubit ovat usein täynnä ja istumapaikoista voi vain haaveilla.
Lontoo on yksi niistä kaupungeista, joka ei nuku koskaan – tekemistä löytää kellon ympäri. Varsinkin lämpenevinä kevätiltoina kannattaa napata olut ja tulla ulos kadunkulmaan norkoilemaan baarin edustalla olevien pienten tasojen varaan, kuten monet paikalliset tekevät.
Shoreditch, Hackney, Camden Town jne.
Katutaiteen bongailua 20 000 askeleen verran
Kun katutaiteesta ja Lontoosta puhutaan samassa lauseessa, ei voi olla mainitsematta Banksya ja tämän vaikutusta katutaideskeneen. Olen aikaisemmin käynyt katsomassa Banksyn näyttelyn Amsterdamin Mocossa ja nyt avautui oiva mahdollisuus Banksy-bongailulle livenä.
Katutaidekierroksen kohokohta ei kuitenkaan ollut se ainoa Banksyn teos Cargon (83 Rivington St) sisäpihalla, vaan lukuisat muut upeat bongaukset Shoreditchin, Hackneyn, Camden Townin, Brixtonin ja Brick Lanen ympäristöissä. Banksy-osuuteen olin jopa hieman pettynyt, sillä pleksin takana olevaa teosta oli saapunut ihailemaan muutama muukin katutaidebongari, eikä tämä kokemus aiheuttanut niinkään bongaamisen tuottamaa iloa, vaan ennemminkin pienessä tungoksessa luovimista.
Lontoossa tarjotaan myös maksullisia kävelykierroksia katutaiteen bongailuun, mutta meidän makuumme sopi paremmin omaan tahtiin kaduilla vaeltaminen ja toinen toistaan hienompien teosten bongailu. En osaa sanoa, mitkä kaikki kadut tuli käveltyä ja kuinka monta eri teosta bongattua, mutta puhelimen askelmittarisovellus näytti yli 20 000 askelta tuon päivän jälkeen. Katutaidekierros on siis varma tapa tutustua alueisiin kävellen ja saada hyvät yöunet päivän päätteeksi!
Harvinaista kyllä, reissumme ajaksi sattui varsin hyvät säät, sillä ainoat sateiset hetket olivat torstaina saapuessamme Lontooseen ja sunnuntaina ennen lentokentälle lähtöä. Tämä tarjosi oivan mahdollisuuden nauttia aurinkoisista päivistä ulkona katutaidetta ihaillen.
Kun katutaiteesta ja Lontoosta puhutaan samassa lauseessa, ei voi olla mainitsematta Banksya ja tämän vaikutusta katutaideskeneen. Olen aikaisemmin käynyt katsomassa Banksyn näyttelyn Amsterdamin Mocossa ja nyt avautui oiva mahdollisuus Banksy-bongailulle livenä.
Katutaidekierroksen kohokohta ei kuitenkaan ollut se ainoa Banksyn teos Cargon (83 Rivington St) sisäpihalla, vaan lukuisat muut upeat bongaukset Shoreditchin, Hackneyn, Camden Townin, Brixtonin ja Brick Lanen ympäristöissä. Banksy-osuuteen olin jopa hieman pettynyt, sillä pleksin takana olevaa teosta oli saapunut ihailemaan muutama muukin katutaidebongari, eikä tämä kokemus aiheuttanut niinkään bongaamisen tuottamaa iloa, vaan ennemminkin pienessä tungoksessa luovimista.
Lontoossa tarjotaan myös maksullisia kävelykierroksia katutaiteen bongailuun, mutta meidän makuumme sopi paremmin omaan tahtiin kaduilla vaeltaminen ja toinen toistaan hienompien teosten bongailu. En osaa sanoa, mitkä kaikki kadut tuli käveltyä ja kuinka monta eri teosta bongattua, mutta puhelimen askelmittarisovellus näytti yli 20 000 askelta tuon päivän jälkeen. Katutaidekierros on siis varma tapa tutustua alueisiin kävellen ja saada hyvät yöunet päivän päätteeksi!
Harvinaista kyllä, reissumme ajaksi sattui varsin hyvät säät, sillä ainoat sateiset hetket olivat torstaina saapuessamme Lontooseen ja sunnuntaina ennen lentokentälle lähtöä. Tämä tarjosi oivan mahdollisuuden nauttia aurinkoisista päivistä ulkona katutaidetta ihaillen.
Acklam Village Market, Brick Lane jne.
Etnisiä makuja ja katuruokaa
Notting Hillissä sijaitseva Acklam Village Market (Acklam Rd) oli makoisa uusi tuttavuus – koko maailma tuoksuineen pienellä alueella! Vieraillessamme marketissa alue on täynnä toinen toistaan herkullisempia katuruoka-annoksia! Tarjolla oli esimerkiksi afganistanilaisen keittiön herkkuja, erilaisia hodareita, parmesan-kiekossa valmistettua pastaa ja japanilaisia munakkaita. Paikasta löytyy myös baari, joka palvelee niin sisällä kuin ulkonakin. Tänne saattaa helposti siis jämähtää pariksi tunniksi, jos onnistuu löytämään sopivan tukikohdan, josta käydä hakemassa lisää herkullisia annoksia ja juotavaa.
Brick Lanen currypaikoissa maistelimme edullista ja maukasta currya, Lontoon kansallisherkkua. Jos haluat kuitenkin napata Brick Lanen kierrokselle mieluummin jotain mukaan, löytyy kadun varrelta lukuisia aasialaisia katuruoka-annoksia myyviä paikkoja, kuin myös kattavasti vegaaniravintoloita ja -kahviloita. Varoitus: tuoksu on paikoitellen huumaava!
Brick Lanen vieressä sijaitsevalta The Truman Breweryn (91 Brick Ln) alueelta löysimme monta katuruokakojua, jotka valmistivat esimerkiksi herkullisia amerikkalaisia wingsejä. Sään salliessa tämä on mukava paikka istahtaa alas snackseille ja kylmälle juomalle, kunnes taas jalat kantavat ja antavat periksi lisää kiertelyä vintagekaupoissa.
Boxpark Shoreditch (2-10 Bethnal Green Rd) taas tarjoilee mahdollisuuden maistella street foodia parakkeihin rakennetussa ravintola- ja kauppakeskittymässä, jonne niin paikalliset kuin turistitkin kokoontuvat nappaamaan kukin mieluisalta kojulta snackseja ja juotavaa. Oma suosikkini oli Poptatan vaaleanpunaisella aiolilla ja parmesanilla höystetyt ranskalaiset yhdessä granaattiomenalimun kanssa! Täällä oli mahtava tunnelma keskellä päivää ja voin vain kuvitella, millainen fiilis paikassa on illan tullen.
Jos minulta kysytään, voisin syödä pelkkää katuruokaa aamiaiseksi, lounaaksi ja illalliseksi, mutta koska joskus on kiva istua rauhassa alas lautasen ja viinilasin ääreen, olimme myös tehneet pari pöytävarausta ihan “oikeisiin” ravintoloihin. Muuten ruokailut kuitenkin painottuivat hetken mielijohteisiin, ja hyvä niin.
Notting Hillissä sijaitseva Acklam Village Market (Acklam Rd) oli makoisa uusi tuttavuus – koko maailma tuoksuineen pienellä alueella! Vieraillessamme marketissa alue on täynnä toinen toistaan herkullisempia katuruoka-annoksia! Tarjolla oli esimerkiksi afganistanilaisen keittiön herkkuja, erilaisia hodareita, parmesan-kiekossa valmistettua pastaa ja japanilaisia munakkaita. Paikasta löytyy myös baari, joka palvelee niin sisällä kuin ulkonakin. Tänne saattaa helposti siis jämähtää pariksi tunniksi, jos onnistuu löytämään sopivan tukikohdan, josta käydä hakemassa lisää herkullisia annoksia ja juotavaa.
Brick Lanen currypaikoissa maistelimme edullista ja maukasta currya, Lontoon kansallisherkkua. Jos haluat kuitenkin napata Brick Lanen kierrokselle mieluummin jotain mukaan, löytyy kadun varrelta lukuisia aasialaisia katuruoka-annoksia myyviä paikkoja, kuin myös kattavasti vegaaniravintoloita ja -kahviloita. Varoitus: tuoksu on paikoitellen huumaava!
Brick Lanen vieressä sijaitsevalta The Truman Breweryn (91 Brick Ln) alueelta löysimme monta katuruokakojua, jotka valmistivat esimerkiksi herkullisia amerikkalaisia wingsejä. Sään salliessa tämä on mukava paikka istahtaa alas snackseille ja kylmälle juomalle, kunnes taas jalat kantavat ja antavat periksi lisää kiertelyä vintagekaupoissa.
Boxpark Shoreditch (2-10 Bethnal Green Rd) taas tarjoilee mahdollisuuden maistella street foodia parakkeihin rakennetussa ravintola- ja kauppakeskittymässä, jonne niin paikalliset kuin turistitkin kokoontuvat nappaamaan kukin mieluisalta kojulta snackseja ja juotavaa. Oma suosikkini oli Poptatan vaaleanpunaisella aiolilla ja parmesanilla höystetyt ranskalaiset yhdessä granaattiomenalimun kanssa! Täällä oli mahtava tunnelma keskellä päivää ja voin vain kuvitella, millainen fiilis paikassa on illan tullen.
Jos minulta kysytään, voisin syödä pelkkää katuruokaa aamiaiseksi, lounaaksi ja illalliseksi, mutta koska joskus on kiva istua rauhassa alas lautasen ja viinilasin ääreen, olimme myös tehneet pari pöytävarausta ihan “oikeisiin” ravintoloihin. Muuten ruokailut kuitenkin painottuivat hetken mielijohteisiin, ja hyvä niin.
Lontoo–Helsinki
Smooth sailing aina koti-Suomeen saakka
Yhdessäolo, Lontoosta nauttiminen ja sopiva herkuttelu olivat suurimmat odotuksemme reissulta, ja nämä täyttyivät loistavasti.
Perinteiset ostoskadut ja kuuluisat nähtävyydet jäivät tällä reissulla väliin, sillä päätimme priorisoida kiireettömyyttä ja kaupungin tunnelman hengittämistä. Myöskään bilettäminen ei tullut kyseeseen reissulla, sillä olimme joka ilta niin väsyneitä, että kaaduimme sänkyihimme jo puolen yön tienoilla – pubeissa tuleva valomerkki oli meille sopiva viesti suunnata takaisin kohti hotellia.
Parhaita hetkiä olivat ehdottomasti ne, kun onnistuimme löytämään odottamattomista paikoista ihania löytöjä, kuten Acklam Village Marketin katuruokakojut tai The Vintage Marketin nurkkien ihanat vintagevaatteet. Sopiva suunnittelemattomuus jätti varaa yllätyksille, mutta Lontoon kokoisessa kaupungissa on hyvä myös tutustua paikkoihin hieman etukäteen.
Yhdessäolo, Lontoosta nauttiminen ja sopiva herkuttelu olivat suurimmat odotuksemme reissulta, ja nämä täyttyivät loistavasti.
Perinteiset ostoskadut ja kuuluisat nähtävyydet jäivät tällä reissulla väliin, sillä päätimme priorisoida kiireettömyyttä ja kaupungin tunnelman hengittämistä. Myöskään bilettäminen ei tullut kyseeseen reissulla, sillä olimme joka ilta niin väsyneitä, että kaaduimme sänkyihimme jo puolen yön tienoilla – pubeissa tuleva valomerkki oli meille sopiva viesti suunnata takaisin kohti hotellia.
Parhaita hetkiä olivat ehdottomasti ne, kun onnistuimme löytämään odottamattomista paikoista ihania löytöjä, kuten Acklam Village Marketin katuruokakojut tai The Vintage Marketin nurkkien ihanat vintagevaatteet. Sopiva suunnittelemattomuus jätti varaa yllätyksille, mutta Lontoon kokoisessa kaupungissa on hyvä myös tutustua paikkoihin hieman etukäteen.
