Tim
Kesäkuussa 2018 lähdimme perheen kanssa kolmessa sukupolvessa Napoliin, joka oli äitini ensimmäinen ulkomaanmatka Suomen naapurivaltioita lukuun ottamatta. Tämä matka oli myös itselleni ensimmäinen perhematka aikuisiällä, sillä normaalisti matkustan vain avopuolisoni tai ystävien kanssa. Oli ikimuistoista päästä näyttämään rakkaalle äidille maailmaa ja nauttimaan samalla perheen yhteisestä ajasta.
Matkaan mahtui paljon unohtumattomia hetkiä esimerkiksi päiväretket Vesuviuksen tulivuorelle sekä Pompeijin rauniokaupunkiin, jonka aikoinaan Vesuviuksen tulivuorenpurkaus hautasi alleen. Italia itsessään on herkullinen ruokamatkakohde ja Napoli matkakohteena ei tehnyt poikkeusta tässä – olimmehan napolilaisen pitsan äärellä.
Luin kolmisen vuotta sitten Mondo-matkailulehdestä useamman sivun artikkelin Napolista, jolloin etenkin houkuttelevien kuvien perusteella ihastuin kaupunkiin täysin. Päätin, että vielä jonain päivänä haluan tutustua tuohon rosoiseen ja itselleni (ja aika monelle muullekin) tuntemattomaan kaupunkiin.
Napoli on nostanut suosiotaan matkakohteena tasaiseen tahtiin ja yksi syy sille on Elena Ferranten kirjasarja ystävyksistä Elenasta ja Lilasta, joiden tarina sijoittuu Napolin kaduille. Suosittelen lämpimästi lukemaan kyseisen kirjasarjan ennen tai jälkeen matkan. Fiilistelin tuota kirjasarjaa paljon Napolissa, joka teki Napolin matkasta entistä tärkeämmän itselleni. Kirjasta on itse asiassa julkaistu hiljattain myös TV-sarja, johon pitää tutustua piakoin.
Helsinki–Rooma
Perheen kanssa kohti Napolia
Meillä lähti lennot Helsingistä, ja koska muu sukuni on Pohjois-Karjalasta, he tulivat kaikki meille yöksi ennen Helsinki-Vantaalle suuntaamista. Teki aika tiukkaa mahduttaa pieneen kaksioon Hakaniemessä yhdeksän henkilöä kaiken kaikkiaan.
Lensimme Roomaan, sillä Napolin matkaan oli tarkoitus yhdistää myös pikainen tutustuminen Italian pääkaupunkiin eli Roomaan. Lisäksi lennot olivat myös huomattavasti halvemmat Roomaan kuin Napoliin. Nykyisin Suomesta lentää enemmän Napoliin lentoja kuin pari vuotta sitten, joten voi olla että hintaerot ovat tasaisemmat. Tämä oli äitini ensimmäinen lento, ja oli hauska seurata häntä hymyssä suin lentokoneessa: äiti oli yhtä innoissaan kuin pikkulapsi ensimmäistä kertaa lentokoneessa etenkin nousujen ja laskujen aikaan.
Rooman päässä lentokentällä meitä odotti kaksi vuokra-autoa, joilla ajoimme Napoliin. Alun perin olimme ajatelleet reilun 200 kilometrin välimatkan taittuvan junalla, mutta se olisi tullut useita satoja euroja kalliimmaksi yhdeksälle hengelle kuin kaksi vuokra-autoa. Auto reissussa on muutenkin tosi näppärä, sillä pääsee kulkemaan ilman tarkkoja aikatauluja ja voi pysähtyä ottamaan vaikka kuvia juuri silloin kun itse haluaa.
Meillä lähti lennot Helsingistä, ja koska muu sukuni on Pohjois-Karjalasta, he tulivat kaikki meille yöksi ennen Helsinki-Vantaalle suuntaamista. Teki aika tiukkaa mahduttaa pieneen kaksioon Hakaniemessä yhdeksän henkilöä kaiken kaikkiaan.
Lensimme Roomaan, sillä Napolin matkaan oli tarkoitus yhdistää myös pikainen tutustuminen Italian pääkaupunkiin eli Roomaan. Lisäksi lennot olivat myös huomattavasti halvemmat Roomaan kuin Napoliin. Nykyisin Suomesta lentää enemmän Napoliin lentoja kuin pari vuotta sitten, joten voi olla että hintaerot ovat tasaisemmat. Tämä oli äitini ensimmäinen lento, ja oli hauska seurata häntä hymyssä suin lentokoneessa: äiti oli yhtä innoissaan kuin pikkulapsi ensimmäistä kertaa lentokoneessa etenkin nousujen ja laskujen aikaan.
Rooman päässä lentokentällä meitä odotti kaksi vuokra-autoa, joilla ajoimme Napoliin. Alun perin olimme ajatelleet reilun 200 kilometrin välimatkan taittuvan junalla, mutta se olisi tullut useita satoja euroja kalliimmaksi yhdeksälle hengelle kuin kaksi vuokra-autoa. Auto reissussa on muutenkin tosi näppärä, sillä pääsee kulkemaan ilman tarkkoja aikatauluja ja voi pysähtyä ottamaan vaikka kuvia juuri silloin kun itse haluaa.
Centro Storicon kaupunginosa
Isolle matkaseurueelle oli työlästä löytää majapaikka
Kunnollista ja kohtuuhintaista majoitusta oli yllättävän hankalaa löytää, kun kriteereinä oli että kaikkien pitäisi mahtua saman katon alle. Emme halunneet yksittäisiä hotellihuoneita vaan huoneiston, jossa pitäisi olla useampi makuuhuone. Matkaseurue koostui itseni lisäksi avopuolisosta, äidistä, veljestä avopuolison kanssa sekä heidän kolmesta lapsestaan, joista yhdellä oli vielä oma puoliso mukana.
Meillä oli todella tunnelmallinen huoneisto Via Duomolla vanhassa kivitalossa eli aivan pelipaikoilla matkaajan näkökulmasta. Isoista ikkunoista oli ihanaa seurata paikallista menoa ja liikennettä aamukahvin kanssa. Lähellä oli todella hyviä ruokapaikkoja, kuten kuuluisa napolilainen pizzeria Di Matteo.
Moni matkaaja majoittuu samoilla seuduilla kuin me eli keskiaikaisessa korttelistossa (napolilaisittain Centro Storico) tai Piazza Garibaldin läheisyydestä. Napoli on suhteellisen pieni, ja jos otat majoituksen suurin piirtein näiltä alueilta, pärjäät kävellen pitkälti.
Kunnollista ja kohtuuhintaista majoitusta oli yllättävän hankalaa löytää, kun kriteereinä oli että kaikkien pitäisi mahtua saman katon alle. Emme halunneet yksittäisiä hotellihuoneita vaan huoneiston, jossa pitäisi olla useampi makuuhuone. Matkaseurue koostui itseni lisäksi avopuolisosta, äidistä, veljestä avopuolison kanssa sekä heidän kolmesta lapsestaan, joista yhdellä oli vielä oma puoliso mukana.
Meillä oli todella tunnelmallinen huoneisto Via Duomolla vanhassa kivitalossa eli aivan pelipaikoilla matkaajan näkökulmasta. Isoista ikkunoista oli ihanaa seurata paikallista menoa ja liikennettä aamukahvin kanssa. Lähellä oli todella hyviä ruokapaikkoja, kuten kuuluisa napolilainen pizzeria Di Matteo.
Moni matkaaja majoittuu samoilla seuduilla kuin me eli keskiaikaisessa korttelistossa (napolilaisittain Centro Storico) tai Piazza Garibaldin läheisyydestä. Napoli on suhteellisen pieni, ja jos otat majoituksen suurin piirtein näiltä alueilta, pärjäät kävellen pitkälti.
Napolin kadut
Kaupunkiin tutustuminen vailla määränpäätä ja maisemat 360-asteisena
Ensimmäisenä aamuna herättiin aikaisin avopuolison kanssa ja lähdettiin kävelemään vailla määränpäätä Napolin kaduille. Napattiin alakerran kahvilasta italialaiset aamiaiset eli cappuccino ja pieni makea leivos cornetto, joka muistutti maultaan vähän croissanttia. Aamiainen on itselle aina se päivän tärkein ateria, joten on hassua kun italialainen perinteinen aamiainen on aika suppea. Miten ne jaksaa tuolla lounaaseen saakka?
Tämän jälkeen lähdettiin kävelemään vahingossa Castel Sant Elmolle päin, kun bongasimme kadulta nuolikyltin ‘panorama’ ja ajateltiin, että tämä tarkoittaa varmasti jotain upeaa maisemaa. En ole ihan varma, mutta emme varmaan ikinä menneet loppujen lopuksi oikeaan suuntaan minne kyseinen kyltti osoitti.
Nousimme pikkuhiljaa koko ajan korkeammalle ja korkeammalle kuumassa helteessä ja noin tunnin kävelemisen jälkeen löysimme itsemme Castel Sant Elmon edestä, josta aukeaa upeat 360-asteiset maisemat Napoliin. Mikä parasta, täältä näkyy myös Vesuviuksen tulivuori.
Ensimmäisenä aamuna herättiin aikaisin avopuolison kanssa ja lähdettiin kävelemään vailla määränpäätä Napolin kaduille. Napattiin alakerran kahvilasta italialaiset aamiaiset eli cappuccino ja pieni makea leivos cornetto, joka muistutti maultaan vähän croissanttia. Aamiainen on itselle aina se päivän tärkein ateria, joten on hassua kun italialainen perinteinen aamiainen on aika suppea. Miten ne jaksaa tuolla lounaaseen saakka?
Tämän jälkeen lähdettiin kävelemään vahingossa Castel Sant Elmolle päin, kun bongasimme kadulta nuolikyltin ‘panorama’ ja ajateltiin, että tämä tarkoittaa varmasti jotain upeaa maisemaa. En ole ihan varma, mutta emme varmaan ikinä menneet loppujen lopuksi oikeaan suuntaan minne kyseinen kyltti osoitti.
Nousimme pikkuhiljaa koko ajan korkeammalle ja korkeammalle kuumassa helteessä ja noin tunnin kävelemisen jälkeen löysimme itsemme Castel Sant Elmon edestä, josta aukeaa upeat 360-asteiset maisemat Napoliin. Mikä parasta, täältä näkyy myös Vesuviuksen tulivuori.
Pizzeria di Matteo
Paikallinen pitsa on jo itsessään syy matkustaa Napoliin
Olimme aika poikki tuosta kiipeämisestä ylös Castel Sant Elmolle ja sitten tajusimme, että sinne olisi päässyt myös julkisilla eräänlaisen hiihtohissin/rautiovaunun välimuodolla. Kulkuneuvolla menimme päätepysäkille eli Montesantoon, joka oli selkeästi joku paikallisten suosima kiireinen alue ja täältä löytyi paljon esimerkiksi pientä naposteltavaa. Napattiin totta kai pitsaa mukaan, sillä Napolissa olisi rikos olla syömättä maailmankuulua pitsaa.
2017 vuonna napolilainen pitsanvalmistusperinne lisättiin Unescon maailmanperintökohteeksi, sillä Napolia pidetään pitsan kotikaupunkina ja napolilaiseen tyyliin valmistettu pitsa on tarkkaan vaalittu taitolaji. Perinteistä napolilaista pitsaa harjoittaa noin kolmetuhatta pizzaiuolia eli pitsantekijää, joiden taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle kisällimenetelmällä.
Napolissa me käytiin testaamassa kuuluisa Pizzeria di Matteon napolilainen pitsa ja tämän lisäksi oltaisiin haluttu käydä Da Michelessä, jonka Julia Roberts teki aikoinaan tutuksi Eat Pray Love -elokuvassa. Jono oli vain meidän nälkään nähden liian pitkä tuolloin sinne, joten jätettiin se seuraavaan kertaan.
Rakastan yli kaiken napolilaista pitsaa, siinä on niin omanlaisensa sopivan sitkeä rakenne ja simppelin yksinkertaiset, mutta laadukkaat raaka-aineet.
Olimme aika poikki tuosta kiipeämisestä ylös Castel Sant Elmolle ja sitten tajusimme, että sinne olisi päässyt myös julkisilla eräänlaisen hiihtohissin/rautiovaunun välimuodolla. Kulkuneuvolla menimme päätepysäkille eli Montesantoon, joka oli selkeästi joku paikallisten suosima kiireinen alue ja täältä löytyi paljon esimerkiksi pientä naposteltavaa. Napattiin totta kai pitsaa mukaan, sillä Napolissa olisi rikos olla syömättä maailmankuulua pitsaa.
2017 vuonna napolilainen pitsanvalmistusperinne lisättiin Unescon maailmanperintökohteeksi, sillä Napolia pidetään pitsan kotikaupunkina ja napolilaiseen tyyliin valmistettu pitsa on tarkkaan vaalittu taitolaji. Perinteistä napolilaista pitsaa harjoittaa noin kolmetuhatta pizzaiuolia eli pitsantekijää, joiden taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle kisällimenetelmällä.
Napolissa me käytiin testaamassa kuuluisa Pizzeria di Matteon napolilainen pitsa ja tämän lisäksi oltaisiin haluttu käydä Da Michelessä, jonka Julia Roberts teki aikoinaan tutuksi Eat Pray Love -elokuvassa. Jono oli vain meidän nälkään nähden liian pitkä tuolloin sinne, joten jätettiin se seuraavaan kertaan.
Rakastan yli kaiken napolilaista pitsaa, siinä on niin omanlaisensa sopivan sitkeä rakenne ja simppelin yksinkertaiset, mutta laadukkaat raaka-aineet.
Vesuvius-tulivuori ja Pompeiji
Autot alle ja päiväretkille
Yksi syy myös miksi haluttiin tulla autolla Napoliin, oli se että halusimme tehdä päiväretken Vesuviuksen tulivuorelle ja Pompeijin rauniokaupunkiin. Toki näihin olisi päässyt myös ohjatuilla retkillä, mutta sekin olisi tullut yllättävän kalliiksi yhdeksälle hengelle.
Ajoimme ensiksi Vesuviukselle noin puolisen tuntia, jonne suositeltiin menemään mahdollisimman aikaisin ennen kuin tulivuoren huippu menee pilviseksi. Pysähdyttiin noin puolivälissä Vesuviuksen huippua ottamaan kuvia Napolista ja onneksi pysähdyttiin, sillä Vesuviuksella ollessa ei meinattu nähdä oikeastaan mitään pilvien takia. Kovasti yritettiin ottaa myös yhteiskuva meidän seurueesta, mutta ei kovin hyvällä menestyksellä.
Parkkipaikalta kävelimme noin puolisen tuntia Vesuviuksen huipulle, josta näimme 300 metriä syvään kraateriin, jonka halkaisija on 500 metriä. Meillä näkyvyys oli paikka paikoin aika huono – lähes olematon, mutta kyllä sieltä sen verran näkyi, että kraaterin pohjalla kasvoi nurmikkoa ja kukkia.
1281 metriä korkea Vesuvius on purkautunut viimeksi vuonna 1944. Tällä hetkellä tulivuorella on pisin hiljainen kausi viiteensataan vuoteen, sillä aktiivisina kausina Vesuviuksen purkausten välit ovat vaihdelleet 18 kuukaudesta reiluun seitsemään vuoteen.
Olihan tuo silti aika kuumottavaa olla tulivuorella, kun mielessä oli koko ajan kysymys: entä jos se purkautuukin nyt? Tunnetuin Vesuviuksen purkaus tapahtui vuonna 79, jolloin se hautasi alleen Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit, jonne meidän oli tarkoitus jatkaa matkaa seuraavaksi.
Itselleni päivän mielenkiintoisin kohde olikin juuri tuo Pompeiji historiansa takia, vaikka alueella oli todella kuuma. Jos olet kesäkuukausina Unescon maailmanperintökohteessa eli Pompeijin rauniokaupungissa, niin pakkaa ehdottomasti hattu, aurinkorasva ja iso vesipullo mukaan.
Tiesin, että Pompeiji on suosittu matkakohde Italiassa, mutta en kuitenkaan tajunnut sen olevan näin suosittu. Alueella oli todella paljon turisteja ja siellä käykin noin kaksi miljoonaa turistia vuodessa eli yli 5 500 turistia päivässä. Onneksi suuret massat ei tuntuneet niin isoilta sisäänkäynnin jälkeen, sillä alue on todella laaja ja turistit hajaantuvat hyvin alueelle. Me emme edes jaksaneet kiertää koko aluetta kovan paahteen takia.
Mielenkiintoisimpia paikkoja Pompeissa itselleni olivat ehdottomasti uhreista valetut kipsiteokset, jotka olivat aika pysäyttäviä. Vesuviuksen purkaukseen kuolleiden ihmisten laavan sisään jättämiin koloihin on siis kaadettu kipsiä, jonka avulla nuo teokset on tehty.
Aika moni heistä on peittänyt suunsa ja ajattelimme aluksi, että he ovat ottaneet viimeisen huikan viinistä. Sitten kun vähän ajattelimme asiaa enemmän, niin he ovat varmaan peittäneet suunsa purkauksen myrkyllisten kaasujen takia, johon monet kuolivat. Huvittavaa tässä oli se, että nämä kipsiteokset tulivat äitini uniin ja hän näki viikkoja meidän Italian jälkeen painajaisia näistä.
Yksi syy myös miksi haluttiin tulla autolla Napoliin, oli se että halusimme tehdä päiväretken Vesuviuksen tulivuorelle ja Pompeijin rauniokaupunkiin. Toki näihin olisi päässyt myös ohjatuilla retkillä, mutta sekin olisi tullut yllättävän kalliiksi yhdeksälle hengelle.
Ajoimme ensiksi Vesuviukselle noin puolisen tuntia, jonne suositeltiin menemään mahdollisimman aikaisin ennen kuin tulivuoren huippu menee pilviseksi. Pysähdyttiin noin puolivälissä Vesuviuksen huippua ottamaan kuvia Napolista ja onneksi pysähdyttiin, sillä Vesuviuksella ollessa ei meinattu nähdä oikeastaan mitään pilvien takia. Kovasti yritettiin ottaa myös yhteiskuva meidän seurueesta, mutta ei kovin hyvällä menestyksellä.
Parkkipaikalta kävelimme noin puolisen tuntia Vesuviuksen huipulle, josta näimme 300 metriä syvään kraateriin, jonka halkaisija on 500 metriä. Meillä näkyvyys oli paikka paikoin aika huono – lähes olematon, mutta kyllä sieltä sen verran näkyi, että kraaterin pohjalla kasvoi nurmikkoa ja kukkia.
1281 metriä korkea Vesuvius on purkautunut viimeksi vuonna 1944. Tällä hetkellä tulivuorella on pisin hiljainen kausi viiteensataan vuoteen, sillä aktiivisina kausina Vesuviuksen purkausten välit ovat vaihdelleet 18 kuukaudesta reiluun seitsemään vuoteen.
Olihan tuo silti aika kuumottavaa olla tulivuorella, kun mielessä oli koko ajan kysymys: entä jos se purkautuukin nyt? Tunnetuin Vesuviuksen purkaus tapahtui vuonna 79, jolloin se hautasi alleen Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit, jonne meidän oli tarkoitus jatkaa matkaa seuraavaksi.
Itselleni päivän mielenkiintoisin kohde olikin juuri tuo Pompeiji historiansa takia, vaikka alueella oli todella kuuma. Jos olet kesäkuukausina Unescon maailmanperintökohteessa eli Pompeijin rauniokaupungissa, niin pakkaa ehdottomasti hattu, aurinkorasva ja iso vesipullo mukaan.
Tiesin, että Pompeiji on suosittu matkakohde Italiassa, mutta en kuitenkaan tajunnut sen olevan näin suosittu. Alueella oli todella paljon turisteja ja siellä käykin noin kaksi miljoonaa turistia vuodessa eli yli 5 500 turistia päivässä. Onneksi suuret massat ei tuntuneet niin isoilta sisäänkäynnin jälkeen, sillä alue on todella laaja ja turistit hajaantuvat hyvin alueelle. Me emme edes jaksaneet kiertää koko aluetta kovan paahteen takia.
Mielenkiintoisimpia paikkoja Pompeissa itselleni olivat ehdottomasti uhreista valetut kipsiteokset, jotka olivat aika pysäyttäviä. Vesuviuksen purkaukseen kuolleiden ihmisten laavan sisään jättämiin koloihin on siis kaadettu kipsiä, jonka avulla nuo teokset on tehty.
Aika moni heistä on peittänyt suunsa ja ajattelimme aluksi, että he ovat ottaneet viimeisen huikan viinistä. Sitten kun vähän ajattelimme asiaa enemmän, niin he ovat varmaan peittäneet suunsa purkauksen myrkyllisten kaasujen takia, johon monet kuolivat. Huvittavaa tässä oli se, että nämä kipsiteokset tulivat äitini uniin ja hän näki viikkoja meidän Italian jälkeen painajaisia näistä.
Espanjalainen kortteli
Paikallista arkea ja markkinoita
Värikkäintä ja eläväisintä aluetta Napolissa on espanjalainen kortteli eli Quartieri Spagnoli, joka oli ehdottomasti yksi mielenkiintoisimpia alueita Napolissa. Täällä meidät hurmasi värikkyys, paikalliset napolilaiset emännät ostoksilla La Pignasecca -markkinoilla ja rosoiset mukulakivikadut, joiden varrella riitti ihmeteltävää, kuunneltavaa ja haisteltavaa.
Korttelissa on paljon pieniä paikallisia yrityksiä ja olikin mielenkiintoista seurata tovi suutarin työntekoa. Tässä kohtaa minulle tuli taas Elena Ferranten Napoli-sarja mieleen, jossa toisen päähenkilön eli Elenan isä oli pitkän linjan suutari Napolissa.
Espanjalaisessa korttelissa on myös paljon ravintoloita, ja se on suosittua aluetta turistien keskuudessa. Kannattaa poiketa myös pienemmille sivukujille, sieltä löytyi todella kauniita katseenvangitsijoita. Ihan perältä löydettiin iso muraali Diego Maradonasta, joka on aikoinaan pelannut jalkapalloa SSC Napolissa.
Värikkäintä ja eläväisintä aluetta Napolissa on espanjalainen kortteli eli Quartieri Spagnoli, joka oli ehdottomasti yksi mielenkiintoisimpia alueita Napolissa. Täällä meidät hurmasi värikkyys, paikalliset napolilaiset emännät ostoksilla La Pignasecca -markkinoilla ja rosoiset mukulakivikadut, joiden varrella riitti ihmeteltävää, kuunneltavaa ja haisteltavaa.
Korttelissa on paljon pieniä paikallisia yrityksiä ja olikin mielenkiintoista seurata tovi suutarin työntekoa. Tässä kohtaa minulle tuli taas Elena Ferranten Napoli-sarja mieleen, jossa toisen päähenkilön eli Elenan isä oli pitkän linjan suutari Napolissa.
Espanjalaisessa korttelissa on myös paljon ravintoloita, ja se on suosittua aluetta turistien keskuudessa. Kannattaa poiketa myös pienemmille sivukujille, sieltä löytyi todella kauniita katseenvangitsijoita. Ihan perältä löydettiin iso muraali Diego Maradonasta, joka on aikoinaan pelannut jalkapalloa SSC Napolissa.
Sperlonga
Rantakaupungin kautta takaisin Roomaan
Paluumatkalla Roomaan kierrettiin rannikon kautta, toisin kuin mennessä Napoliin ajettiin isoja moottoriteitä. Olimme suunnitelleet etukäteen, että pysähdytään Sperlongan rantakaupunkiin uimaan ja syömään, joka on aikalailla puolivälissä Napolia ja Roomaa.
Sperlonga on suosittu rantakohde Italiassa, mutta silti sopivan kompaktin kokoinen. Pohdittiin meidän seurueen kanssa, että Sperlongaan voisi hyvin tulla joskus parin yön mittaiselle minilomalle osana pidempää Italian matkaa.
Meidän tarkoitus oli käydä uimassa täällä, mutta loppujen lopuksi vain minun avopuolisoni päätyi mereen meidän seurueesta. Vesi oli yllättävän kylmää kesäkuuksi, ja kova tuuli ei auttanut yhtään asiaa. Onneksi maisemat kuitenkin oli todella kauniit ja tästä oli hyvä jatkaa kohti Roomaa.
Paluumatkalla Roomaan kierrettiin rannikon kautta, toisin kuin mennessä Napoliin ajettiin isoja moottoriteitä. Olimme suunnitelleet etukäteen, että pysähdytään Sperlongan rantakaupunkiin uimaan ja syömään, joka on aikalailla puolivälissä Napolia ja Roomaa.
Sperlonga on suosittu rantakohde Italiassa, mutta silti sopivan kompaktin kokoinen. Pohdittiin meidän seurueen kanssa, että Sperlongaan voisi hyvin tulla joskus parin yön mittaiselle minilomalle osana pidempää Italian matkaa.
Meidän tarkoitus oli käydä uimassa täällä, mutta loppujen lopuksi vain minun avopuolisoni päätyi mereen meidän seurueesta. Vesi oli yllättävän kylmää kesäkuuksi, ja kova tuuli ei auttanut yhtään asiaa. Onneksi maisemat kuitenkin oli todella kauniit ja tästä oli hyvä jatkaa kohti Roomaa.
Rooma–Helsinki
Tavoite suoritettu – rakas äiti näki maailmaa
Lentokoneessa takaisin Helsinkiin pohdimme, että matka Napoliin oli kaiken kaikkiaan todella kiva ja erityisesti tykkäsimme siitä, että se ei ollut lähellekään niin suosittu ja turistimainen kuin monet muut Italian matkakohteet. Täällä pystyi aistimaan palan aitoa Italiaa.
Vaikka normaalisti en ole minkäänlainen perheen kanssa matkailija ja tykkään matkustaa pienellä porukalla, oli tämä Italian matka todella ikimuistoinen. Meidän perheessä ei minun lapsuudessa paljoa matkusteltu kotimaan ulkopuolella, joten oli aidosti ihanaa saada tällainenkin kokemus.
Eniten minua ilahdutti se, että sain näyttää rakkaalle äidilleni maailmaa. Hän aina niin innoissaan kuuntelee minun matkatarinoita, joten oli ihana saada hänet osaksi yhtä matkatarinaa.
Saa nähdä, milloin lähdemme uudestaan matkaan perheen kanssa.
Lentokoneessa takaisin Helsinkiin pohdimme, että matka Napoliin oli kaiken kaikkiaan todella kiva ja erityisesti tykkäsimme siitä, että se ei ollut lähellekään niin suosittu ja turistimainen kuin monet muut Italian matkakohteet. Täällä pystyi aistimaan palan aitoa Italiaa.
Vaikka normaalisti en ole minkäänlainen perheen kanssa matkailija ja tykkään matkustaa pienellä porukalla, oli tämä Italian matka todella ikimuistoinen. Meidän perheessä ei minun lapsuudessa paljoa matkusteltu kotimaan ulkopuolella, joten oli aidosti ihanaa saada tällainenkin kokemus.
Eniten minua ilahdutti se, että sain näyttää rakkaalle äidilleni maailmaa. Hän aina niin innoissaan kuuntelee minun matkatarinoita, joten oli ihana saada hänet osaksi yhtä matkatarinaa.
Saa nähdä, milloin lähdemme uudestaan matkaan perheen kanssa.
