Maaliskuun lopulla kevät oli jo saapunut Roomaan!

Harmaa Helsinki-Vantaa jäi taakse, kun lentomme nousi yläilmoihin kohti Italiaa. Olin nukkunut aamulentoa edeltävänä yönä vain neljä tuntia, joten suljin silmäni ja seuraavan kerran havahtuessani kone aloitti jo laskeutumisen Rooman kentälle. Olimme tilanneet yksityiskuljetuksen kentältä hotellille. Meitä olikin kuljettaja vastassa kyltti kädessään heti lentokentän ovien ulkopuolella. Lentokentältä keskustaan on matkaa noin 40 minuuttia, mutta julkisilla olisi varmasti säästänyt muutaman kympin. Kuitenkin 55 euron maksu omien aikataulujen mukaan kulkevasta yksityiskuljetuksesta väsyneille matkustajille tuntui juuri siltä luksukselta, mitä olimme lähteneet matkalta hakemaan.

Olimme valinneet hotelliksemme Hotel Quirinaleen, joka sijaitsi lähellä päärautatieasemaa. Auto pääsi koukkaamaan suoraan hotellin eteen. Oli ihana olla perillä! Meille sijainti oli sopiva, keskustaan oli kyllä jonkin verran matkaa, mutta me kuljimme sen joka kerta hyvillä mielin kävellen. Hotelli oli siisti ja palvelu hyvää. Hotellin aamiaisravintolassa oli suloinen sisäpiha. Maaliskuun lopulla ei ollut vielä tarpeeksi lämmin, jotta olisimme aamiaista nauttineet ulkona, mutta kesällä aamun aloitus kahvilla ja croissantilla vehreällä sisäpihalla olisi varmasti must.

Saavuttuamme hotellille emme saaneet heti huonetta, joten lähdimme kävellen keskustaan etsimään sopivaa lounasravintolaa. Käyskentelimme vailla päämäärää upeita pikkukujia pitkin löytääksemme itsemme pahimmasta turistisumpusta suihkulähde Trevin vierestä. Ihme kyllä aivan tämän turistirysän vierestä löysimme loistavan pizzerian, jonne piipahdimme elämämme parhaalle pizzalle. Pizza in Trevi -ravintolan pizzan pohja oli täydellisen rapea, tehty luomuainesosista sekä ravintolan omasta taikinajuuresta. Toisessa tilaamassamme pizzassa kaikki täytteet, niin parmesan, rucola, kirsikkatomaatit kuin sienetkin, oli lisätty vasta uunin jälkeen. Täydellinen ruoka, täydellinen viini ja onnellinen mieli.

Ruoan jälkeen piipahdimme hotellille päiväunille. Akut ladattuna lähdimme ylös kohti Villa Borghesen puistoa löytääksemme näkymän Rooman kattojen yläpuolelle. Puistossa oli ihanasti elämää, nuoria, vanhoja, perheitä ja pariskuntia nauttimassa lämpimästä sunnuntai-illasta. Piipahdimme kahville puiston ravintolaan. Puistossa oli valtava määrä patsaita, kuten joka puolella Roomaa, mutta lähellä Pincion näköalatasannetta niiltä monelta näytti puuttuvan nenä. Näköalatasanteelta aukesi näkymä yli kupolien ja vanhojen talojen kattojen. Kuvien ottamisen jälkeen lähdimme laskeutumaan alas kaupunkiin. Kujia kulkiessamme satuimme kohtaamaan Espanjalaiset portaat, joista olen joskus lukenut ettei niillä saisi istua. Nyt sinne tuntui kuitenkin istahtaneen puolet kaupungista.

Toisen päivän aamuna hyvin nukutun yön jälkeen teimme suunnitelman tulevasta päivästä. Rakkaudesta ruokaan suunnittelimme päivän ensin etsimällä hyvät ravintolat, ja sen jälkeen reitit, joita pitkin kulkisimme kaupungissa ravintoloihin ja nähtävyyksiin. Ensin vierailimme Colosseumilla ja lounastimme keskustassa. Sitten otimme suunnaksi Vatikaanin. Illaksi suuntasimme hotellin lähellä olevaan ravintolaan. Lähdimme kävellen kohti Colosseumia poiketen välillä samaan suuntaan vieville sivukaduille tai ylöspäin nouseville rappusille. Lähestyimme Colosseumia lopulta hiukan yläsuunnasta, ja alue avautui näköpiiriin kuin vahingossa. Päädyimme ihailemaan rakennelmaa vain ulkopuolelta. Colosseumin alue itsessäänkin oli hurmaava, joka puolelle katsoessa näkyi historiaa ja ihanaa puistojen vehreyttä. Jatkoimme Colosseumilta kohti keskustaa Circo Massimo -puiston viertä. Kuin vahingossa päädyimme Teverejoen rantaan. Joelta suuntasimme jälleen sisälle Vanhaankaupunkiin. Koko ajan kulkiessa sai ihastella ympärillä olevia rakennuksia, niiden katonharjoihin tehtyjä veistoksia, yhtäkkiä edessä olevia vanhoja kaivauksia ja kaiken aikaa nauttia siitä tunteesta, kun aurinko lämmittää ja kevät koittaa talven jälkeen. Pikkukujia pitkin löysimme lopulta valitsemaamme ravintolaan, joka hyvistä arvosteluista huolimatta oli pienoinen pettymys.

Lounaan jälkeen suuntasimme kohti Vatikaania. Matka keskustasta sinne jalan oli sopiva, ja jälleen matkalla oli kivoja pikkukatuja ja kahviloita. Päästyämme Vatikaanin aukiolle (ensin kun olimme sanoneet kymmenelle katukauppiaalle, että emme halua lippuja sisälle Vatikaaniin). Seisoimme ja ihmettelimme sen kokoa, suureellisuutta ja lukuisia sitä reunustavia patsaita. Ei voi kuin todeta, että paikka on vaikuttava! Melkein lähdimme jo takaisin kohti keskustaa, kunnes ymmärsimme, että valtion raja menee aukiota reunustavan kettinkiketjun sisäpuolella. Olihan siellä vielä pakko käydä tallustelemassa.

Illallispaikkamme löytyi hotellin läheltä. Ravintola Centro oli vain muutaman korttelin päässä, mikä oli erittäin sopiva matka ottaen huomioon että olimme kulkeneet päivän aikana jalan jo toistakymmentä kilometriä. Ravintola mainosti etukäteen hyvää ruokaa, joka hämmästytti yksinkertaisuudellaan ja sitä se todella oli. Alkuruoaksi tilasimme ricotta-juustoa, grillattua punasipulia ja artisokkaa. Upporasvapaistettu artisokka oli yksinkertaisuudessaan loistava alkupala ja yllätti meidät täysin. Emme olleet tienneet, että näinkin voi artisokan valmistaa! Pääruoksi tilaamamme pistaasi-maapähkinärisotot veivät kielen mennessään. Ruoan jälkeen kävelimme vielä keskustaan nähdäksemme Trevin suihkulähteen iltavalaistuksessa ja ajattelimme, että ehkä pystyisimme saamaan siitä kuvan niin, ettei sen vierusta olisi aivan täynnä väkeä. Kuinka väärässä olimmekaan, illasta suihkulähteen vierusta ei ollut aivan yhtä täynnä kun päivällä, mutta kyllä siellä täytyi silti odottaa vuoroaan saadakseen siitä kuvan.

Kolmantena ja viimeisenä matkapäivänä päätimme ottaa vain rennosti. Koska olimme nähneet kaikki tärkeimmät nähtävyydet, päätimme vain oleskelle laiskasti ympäriinsä kaupungilla nauttien siitä keväästä, joka meidän pitäisi vielä ainakin kuukaudeksi jättää taaksemme. Kävelimme ensin Forum Romanumille. Jatkoimme Piazza Venezialle, josta lähdimme kapeille kujille kohti keskustaa. Istahdimme terassille auringonpaisteeseen nauttimaan lasilliset hyvää viiniä ja annokset aivan loistavaa pestopastaa. Täällä ollessa kyllä korostui, kuinka kaikkein yksinkertaisinkin ruoka voi olla todella hyvää. Iltapäivällä etsimme tuliaisiksi Ferrari-pikkuautot kotona odottaville pikkupojille. Ennen hotellille paluuta halusin maistaa myös ehdottomasti vielä italialaista jäätelöä, nam! Palatessamme iltapäivällä hotellille tilaamamme auto ja kuljettaja odottivat jo meitä, ja saimme ihastella Roomaa vielä hetken auton ikkunoista, joka kuljetti meidät lentokentälle paluulentoa varten.

Rooma on kaupunkina suloinen ja rosoinen. Kaupungista puuttuvat korkeat tornitalot, jotka reunustavat nykyään montaa Euroopan suurkaupunkia. Sen pikkukujille voi eksyä, vain löytääkseen aina vain seuraavan palan historiaa. Itse rakastan kaupunkeja, ja vain niiden kaduilla käyskentelyä, mutta mieheni ei yleensä välitä kaupunkilomista. Kuitenkin Rooma hurmasi hänetkin täysin. Tänne palaamme varmasti! Saimme kokea Rooman ulkoa, mutta monessa vierailemassamme paikassa olisi valtavasti historiaa ja taidetta löydettäväksi vielä sisätiloista. Roomaan ei voi kuin rakastua. ❤️