Pohjois-Norja tuntui kiehtovalta matkakohteelta, koska sen pystyisi saavuttamaan autolla. Omalla autolla liikkuminen vapauttaisi tarkasta aikataulusta ja takaboksi kantaisi tavarat. Autossa saisi viettää laatuaikaa kumppanin kanssa jutellen, musiikkia ja äänikirjoja kuunnellen.
”Kaikki” muutkin suomalaiset kuulemma suuntasivat samaan aikaan Norjaan ja keskustelupalstoilla varoiteltiin teiden olevan tukossa meikäläisten henkilö- ja matkailuautoja. Mutta näkemämme kuvat varsinkin Lofooteista, jylhät vuonot, kirkas merivesi, suloiset kalastajakylät ja kiemuraiset tiet, olivat niin vastustamattomia, että halusimme lähteä reissuun, vaikka vastaan tulisi tuhat muutakin roadtrippiläistä.
Minua hirvitti etukäteen matkasta kertyvä kilometrimäärä. Halusimme kauas, mutta aikaa olisi vähän, ja teiden nopeusrajoitukset alhaisia. Viikossa pitäisi ehtiä Rovaniemeltä Lofooteille ja Tromssaan ja ajaa Norjasta kotiin Helsinkiin. Mittariin rapsahtaisi tästä huimat 3000 kilometriä. Minulla ei ole ajokorttia, joten kumppanini Miska joutuisi ajamaan koko satsin.
Istuisimmeko koko ajan vain autossa, ateriat marketin sipseillä ja kekseillä korvaten? Olisiko meillä aikaa pysähtyä pienissä kylissä, patikoida ja hengittää vuonojen ilmaa? Ehtisimmekö työntää varpaat Lofoottien rannoilla hiekkaan, entä nähdä myös jonkun pohjoisen kaupungin kuten Tromssan? Kerkeäisimmekö maistella paikallisia ruokia ja valokuvata kaikkea?
Olimme lukeneet ja kuulleet kauhutarinoista myös Norjan kalleudesta, joten matkabudjetissa oli hieman pelivaraa. Jos joka päivä sataisi, majoittautuisimme ilman muuta hotelliin tai majataloon emmekä telttaan. Pakkasimme mukaan myös aika paljon kuivamuonaa ja säilykkeitä sekä trangian. Suurin osa niistä tosin tuotiin takaisin kotiin tai syötiin Suomen puolella, koska kokkailu olisi vienyt arvokasta matka-aikaamme Norjassa.
Vaatteitakin meillä oli mukana liikaa, mutta auton pienestä jääkaapista oli iloa. Kylmä energiajuoma piti Miskan käynnissä pidemmillä ajopätkillä. Minun herkkuani olivat jääkaapista napsimani norjalaiset kalapihvit, joiden lemahdus valtasi koko auton.
Norja ei ollut meille kovin tuttu matkakohde. Olimme molemmat käyneet aikoinaan Oslossa, minä myös Geilon jääfestivaaleilla. Mutta nyt saataisiin Norjan pohjoisia kolkkia haltuun.