Rantoja ja ruusuja Gotlannissa

Hyvällä tuurilla saatat löytää, ainakin kesällä, suorat lennot Helsingistä Visbyhyn, mutta myös yhteys Tukholman kautta toimii hyvin. Tällä kertaa halusimme perille aikaisin: saisimmehan näin yhden kesäpäivän saarella lyhyelläkin lomalla. Kesäaamunahan voi hyvin herätä vaikka kuudelta, lentää Tukholmaan yhdeksän koneella ja jatkaa sieltä Visbyhyn jo 10:30.

Perillä meitä odotti Helsingin ja Tukholman jälkeen pieneltä ja kotoisalta tuntuva Visbyn lentokenttä ja vuokra-auto, jolla tulisimme kiertämään saarta lähipäivät.

Vietimme ensimmäisen rantalomamme Gotlannissa Toftan rannalla, saaren parhaalla, jo kesällä 1992. Asuimme varustetasoltaan vaatimattomassa Tofta Strandpensionatissa, ihan rannan tuntumassa. Vietimme ihanan laiskoja kesäpäiviä rannalla, retkeilimme saarella ja illalla kuuntelimme täysihoitolan olohuoneen televisiosta Allsång på Skansen -ohjelmaa.

Tofta Strandpensionatissa halusimme asua tälläkin kertaa, ja onnistuihan se, vaikka ihan ”vanhaa huonettamme” emme saaneetkaan – emme sitä kyllä olisi osannut nimetään, vain rakennuksen. Kesämatkaan kesämökkityylinen huone sopii mielestämme hyvin ja perusmukavuudet, eli oma kylpyhuone ja wc, riittävät ainakin lyhyemmällä vierailulla. Televisiota voi katsella rakennuksen aulassa ja toisin kuin 90-luvulla, aulassa toimii nettikin.

Tofta on lähellä Visbytä, matkan kaupunkiin voi jopa pyöräillä, mutta autolla pystyy tietysti kiertämään Gotlantia vaikka päästä päähän, pohjoisen Fåröstä eteläisimpään niemeen asti. Täyshoitolan asukkaina auton saa veloituksetta parkkiin ihan majoitustilojen viereen. Toftan rannan päiväkävijät saavat kävellä rannalle hiukan kauempaa.

Gotlanti on tunnettu ainakin kauniin harmaista raunioista, punaisista ruusuista ja meren kalkkikivestä mitä erikoisimman näköisiksi muovaamista kivipatsaista, raukeista. Ensimmäinen iltapäiväretkemme suuntautui saaren itäosan raukkialueelle, Folhammariin, mutta ensin lounaalle! Kesäisessä Gotlannissa lounas nautitaan tietysti ulkona, tässä tapauksessa Roman luostarialueen ravintolan vehreällä pihalla. Kevyttä lounasta täydensimme läheisellä Herrvikin rannalla nautitulla sahramipannukakulla – pitäähän sitä nyt Gotlannin vierailu aloittaa perinneruuilla.

Folhammarin rannalla aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja valon ja varjon leikki kivipatsaiden lomassa sai monimuotoiset patsaat melkein elämään: katso nyt näitä kahta keskenään keskustelevaa ukkelia! Lopulta jätimme kuitenkin hyvästit näille raukeille ja suuntasimme vielä läheiselle Närin majakalle, majakkafaneja(kin) kun olemme.

Jos malttaa jättää Toftan pitkän hiekkarannan ja kävellä rantaa vähän matkaa pohjoiseen päätyy Gnisvärdin idylliseen kalastajakylään. Vanhoja kalastusmajoja on nyttemmin kunnostettu kesämajoiksi, mutta pieteetillä siten että kylän ilme on säilynyt ennallaan. Varovasti ja kohteliaasti käyttäytyen uskaltaudumme kulkemaan pienten mökkien välissäkin ja imeydymme hetkeksi kylän ajattomaan kesätunnelmaan. Iltapäivällä suuntaamme autolla pohjoiseen, poikkeamme vielä Gnisvärdin suunnalla ihailemassa Gotlantin parhaiten säilynyttä pronssiaikaista kivilaivaa. Matkalla Visbyhyn pysähdymme vielä Högklintin näköalakalliolla ja ihailemme näköalaa kaupunkiin, jonne olemme matkalla. Visbyssä kiertelemme satamassa veneitä ihailemassa ja nautimme tunnelmasta rantaravintolassa.

Aamu valkeni utuisena, mutta emme antaneet sen haitata: merellähän sumuja tulee ja menee, eli eiköhän tämäkin päivä tästä vielä kirkastu. Päivän retkikohteena oli saaren eteläkärjessä sijaitseva Hoburgin majakka ja sitä vartioiva Hoburgsgubben. Lyhyen ajomatkan jälkeen – ainahan ajomatkat Gotlannissa ovat lyhyitä – lähestyimmekin jo majakkaa, mutta tällä kertaa piti mennä aika lähelle ennen kuin majakka tuli sumusta näkyviin, mutta tulihan se sieltä. Toisaalta sumussa oli jotain juuri majakoihin liittyvän merellistä. Hoburgsgubben vaatii vähän mielikuvitusta, mutta iso se nyt ainakin on! Samalla suunnalla, saaren eteläkärjessä, on täälläkin raukkikenttä: Holmhällar, joten sinne, heti lounaan jälkeen. Vamlingbon keskiaikaisen kirkon kupeesta löytyykin taas kerran pieni ravintola, jossa lounaan voi nauttia puutarhassa tai kasvihuoneessa, luonnon keskellä.

Gotlannissa järjestetään paljon tapahtumia ja riippuen siitä haluaako kokea ihmisvilinää vai rauhallisemman saaren voi valita itselleen sopivan ajankohdan ja paikan. Vierailumme aikana Visbyssä oli meneillään keskiaikaiset markkinat ja niiden takia kannatti jo sietää hienoista ruuhkaakin. Markkinat järjestetään muurien sisäpuolella kaupungin rannalla. Markkinahumun ohella kiipesimme muureille Snäckgårdsportenin luona ja kurkistimme merelle Kärleksportenista. Tällä kertaa vierailu markkinoillakin sujui rauhallisesti, toisin kuin joskus Maria Wern -elokuvissa ja kirjoissa.

Markkinahumusta siirryimme taas vaihteeksi rauhallisempaan ympäristöön: Krusmyntagårdenin puutarhassa voi ihailla kasveja tai nauttia lounasta, mutta tällä kertaa päätimme testata paluumatkalla Leva Kungsladorin kahvilan, joka sekin tarjoaa ruuan lisäksi paljon silmänruokaa!

Viimeisenä iltana kävimme rannalla katsomassa tuulisesta säästä huolimatta auringonlaskua. Pääsimme kuitenkin vähällä, sillä Suomessa Klaara-myrsky oli kuulemma katkonut puita ympäri maata. Ennen paluulentoa kävimme tankkaamassa auton: neljässä päivässä olimme kiertäneet saarta 462 kilometriä! Suoralla lennolla kotimatka taittuikin ripeästi, lentoaika Visbystä Helsinkiin oli vain 1 ½ tuntia.