Tim
Olemme avopuolisoni aina rakastaneet italialaista ruokaa, ja pari vuotta sitten meidän unelmista tuli totta, kun lähdimme ensimmäistä kertaa Roomaan nauttimaan hyvästä ruuasta ja toistemme seurasta. Viimeistään tällä matkalla tuli sellainen fiilis, että jos joskus muutamme Suomesta Eurooppaan, on se maa Italia. Italialainen rento elämäntapa ja intohimo ruokaan ovat lähellä meidän sydäntä.
Pidennettyyn viikonloppuun mahtui tietenkin klassikkonähtävyyksiä, hyvää ruokaa, lempipunaviiniäni eli chiantia, romantiikkaa sekä jalkapalloa. Täydellinen loma siis. Rooma pursuaa mahdollisuuksia romantiikkaan, ja kaupunki on mielestäni täydellinen paikka lähteä hemmottelemaan parisuhdetta. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, mutta onhan siinä nyt tunnelmaa istuskella illalla kapealla kujalla ravintolassa, jossa on puna-valkoruutuiset pöytäliinat, italialaista musiikkia, viinit ja se maailman tärkein henkilö.
Helsinki–Rooma
Kohti uusia seikkailuja parhaassa matkaseurassa
Norwegian lennätti meidät turvallisesti jälleen kerran matkakohteeseen. Luin lähes koko lentomatkan Lonely Planetin matkaopaskirjaa, joiden ostamisesta on itselleni tullut tapa. Rakastan katsoa kirjahyllyn matkaosastoa, kun se täyttyy pikkuhiljaa näillä sinisillä oppailla. Lisäksi näistä kirjoista on iso apu reissun päällä, kun miettii mitä seuraavaksi tekisi, missä kävisi syömässä tai mikä mielenkiintoinen historia tällä nähtävyydellä on, missä juuri nyt olen.
Muutaman kerran matkan aikana pysähdyin kuitenkin ihastelemaan sinistä taivasta ja valkoisia hattarapilviä ikkunasta. Tulee aina niin onnellinen olo lentokoneen ikkunasta katsellessa, kun tietää taas pääsevänsä uuteen seikkailuun avopuolison kanssa.
Norwegian lennätti meidät turvallisesti jälleen kerran matkakohteeseen. Luin lähes koko lentomatkan Lonely Planetin matkaopaskirjaa, joiden ostamisesta on itselleni tullut tapa. Rakastan katsoa kirjahyllyn matkaosastoa, kun se täyttyy pikkuhiljaa näillä sinisillä oppailla. Lisäksi näistä kirjoista on iso apu reissun päällä, kun miettii mitä seuraavaksi tekisi, missä kävisi syömässä tai mikä mielenkiintoinen historia tällä nähtävyydellä on, missä juuri nyt olen.
Muutaman kerran matkan aikana pysähdyin kuitenkin ihastelemaan sinistä taivasta ja valkoisia hattarapilviä ikkunasta. Tulee aina niin onnellinen olo lentokoneen ikkunasta katsellessa, kun tietää taas pääsevänsä uuteen seikkailuun avopuolison kanssa.
Boutique Rooms Trastevere
Hotellissa oli hyvä hinta-laatusuhde
Majoitusta varatessa halusimme ehdottomasti majoittua Trasteveressä lähellä Tiber-jokea, sillä olin paljon etukäteen fiilistellyt aluetta ja moni ystävä suositteli sitä. Trasteveressä on paljon ravintoloita, suloista rappioromantiikkaa sekä juuri sen näköistä, mitä ajattelisi Italiassa olevan.
Me majoitumme noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Trasteveren “turismikeskittymästä”, mikä oli siitä hyvä, että olimme vähän rauhallisemmalla seudulla mutta kuitenkin aivan pelipaikoilla. Suosittelen lämpimästi varaamaan samalta alueelta majoituksen.
Yleisesti majoitus on suhteellisen hintavaa Roomassa. Jos haluaa kuitenkin pitää kiinni laadusta, jää hotelliyölle jonkun verran hintaa. Boutique Rooms Trastevere oli hyvä valinta, jos kaipaa siistiä, suhteellisen edullista ja uniikkia hotellia hyvällä sijainnilla.
Huoneiden sisustus upposi minuun hyvin – se oli vaaleaa, sopivan pelkistettyä ja silti siellä oli useampi katseenvangitsija. Meidän huoneessa suihku ja käsienpesuallas ovat samassa huoneessa kuin sänky, ilman seiniä. Vain vessanpönttö on omassa pienessä huoneessa. Tämä toi tilaan lisää avaruutta, koska kaikki oli samaa tilaa sekä oli muutenkin hauskaa vaihtelua tavallisiin hotellihuoneisiin. Iloisena yllätyksenä meidän parvekkeelta oli ihana tarkastella roomalaisten rouvien aamutoimia.
Kuuluisat Porta Portese -sunnuntaimarketit alkoivat myös meidän hotellin alakerrasta käytännössä, joka oli hauska sattuma. Meillä oli suunnitelmissa etukäteen käydä näillä marketeilla, mutten tajunnut että hotellimme oli ihan siinä.
Aamuisin rakastettiin käydä alakerran kahvilassa hakemassa italialaisittain pientä aamupalaa: tiskillä seisoen nopeasti espressot sekä pienet sokerihiiren nöttöset. Kahvila oli todella suosittu paikallisten keskuudessa aamuisin ja oli mielenkiintoista seurata heidän arkirutiinejaan ennen töihin menoa.
Majoitusta varatessa halusimme ehdottomasti majoittua Trasteveressä lähellä Tiber-jokea, sillä olin paljon etukäteen fiilistellyt aluetta ja moni ystävä suositteli sitä. Trasteveressä on paljon ravintoloita, suloista rappioromantiikkaa sekä juuri sen näköistä, mitä ajattelisi Italiassa olevan.
Me majoitumme noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Trasteveren “turismikeskittymästä”, mikä oli siitä hyvä, että olimme vähän rauhallisemmalla seudulla mutta kuitenkin aivan pelipaikoilla. Suosittelen lämpimästi varaamaan samalta alueelta majoituksen.
Yleisesti majoitus on suhteellisen hintavaa Roomassa. Jos haluaa kuitenkin pitää kiinni laadusta, jää hotelliyölle jonkun verran hintaa. Boutique Rooms Trastevere oli hyvä valinta, jos kaipaa siistiä, suhteellisen edullista ja uniikkia hotellia hyvällä sijainnilla.
Huoneiden sisustus upposi minuun hyvin – se oli vaaleaa, sopivan pelkistettyä ja silti siellä oli useampi katseenvangitsija. Meidän huoneessa suihku ja käsienpesuallas ovat samassa huoneessa kuin sänky, ilman seiniä. Vain vessanpönttö on omassa pienessä huoneessa. Tämä toi tilaan lisää avaruutta, koska kaikki oli samaa tilaa sekä oli muutenkin hauskaa vaihtelua tavallisiin hotellihuoneisiin. Iloisena yllätyksenä meidän parvekkeelta oli ihana tarkastella roomalaisten rouvien aamutoimia.
Kuuluisat Porta Portese -sunnuntaimarketit alkoivat myös meidän hotellin alakerrasta käytännössä, joka oli hauska sattuma. Meillä oli suunnitelmissa etukäteen käydä näillä marketeilla, mutten tajunnut että hotellimme oli ihan siinä.
Aamuisin rakastettiin käydä alakerran kahvilassa hakemassa italialaisittain pientä aamupalaa: tiskillä seisoen nopeasti espressot sekä pienet sokerihiiren nöttöset. Kahvila oli todella suosittu paikallisten keskuudessa aamuisin ja oli mielenkiintoista seurata heidän arkirutiinejaan ennen töihin menoa.
Da Enzo
Täydellisen tiramisun metsästystä
Tiramisu on ehdottomasti yksi meidän molempien suosikkijälkkäreistä, ja testaamme aina niitä matkoilla, jos ruokalistalla on tiramisua. Koska olimme Italiassa, niin niitähän oli käytännössä joka puolella tarjolla. Päivän aikana tulikin helposti maisteltua jopa pari-kolme eri tiramisua parhaimmillaan, puoliksi syötynä tosin yleensä.
Vaikka tästä Rooman matkasta on melkein kaksi vuotta, puhumme edelleen yhdestä tiramisusta. Trasteveressa sijaitsevassa Da Enzossa on elämäni parhain tiramisu, jota muistelemme tasaiseen tahtiin. Se, mikä teki ekstraherkullisen tästä mascarpone- jälkiruuasta, oli pieni suklaayllätys seassa, joka ei yleensä kuulu tiramisuun. Tuo suklaa oli aika yllättävä, sillä yleensä italialaiset pitävät hyvin kiinni perinteistä. Jos vielä joskus päädymme uudestaan Roomaan, ei tarvitse kahta kertaa miettiä missä käymme tiramisuilla.
Trastevere on ehdottomasti yksi parhaimpia kaupunginosia ruokailuun Roomassa ja kannattaa tutustua alueen tarjontaan. Hyvät ravintolat ovat auki vain lounaalla ja illallisella, siinä välissä ravintolat on usein suljettu.
Tiramisu on ehdottomasti yksi meidän molempien suosikkijälkkäreistä, ja testaamme aina niitä matkoilla, jos ruokalistalla on tiramisua. Koska olimme Italiassa, niin niitähän oli käytännössä joka puolella tarjolla. Päivän aikana tulikin helposti maisteltua jopa pari-kolme eri tiramisua parhaimmillaan, puoliksi syötynä tosin yleensä.
Vaikka tästä Rooman matkasta on melkein kaksi vuotta, puhumme edelleen yhdestä tiramisusta. Trasteveressa sijaitsevassa Da Enzossa on elämäni parhain tiramisu, jota muistelemme tasaiseen tahtiin. Se, mikä teki ekstraherkullisen tästä mascarpone- jälkiruuasta, oli pieni suklaayllätys seassa, joka ei yleensä kuulu tiramisuun. Tuo suklaa oli aika yllättävä, sillä yleensä italialaiset pitävät hyvin kiinni perinteistä. Jos vielä joskus päädymme uudestaan Roomaan, ei tarvitse kahta kertaa miettiä missä käymme tiramisuilla.
Trastevere on ehdottomasti yksi parhaimpia kaupunginosia ruokailuun Roomassa ja kannattaa tutustua alueen tarjontaan. Hyvät ravintolat ovat auki vain lounaalla ja illallisella, siinä välissä ravintolat on usein suljettu.
Espanjalaiset portaat ja Via Marguta
Rooman kaunein katu
Yhtenä todella kuumana päivänä istuimme Espanjalaisilla portailla, joka sijaitsee Espanjalaisella aukiolla. Paikka on ollut klassikko tapaamispaikka Roomassa jo yli 300 vuoden ajan, ja sen näköistä siellä myös oli. Alue oli ihan täynnä ihmisiä, ja pienen tarkastelun jälkeen lähdettiinkin jatkamaan matkaa.
Päädyimme muutaman minuutin kävelymatkan päähän Via Marguttalle, jonka meidän hotellin työntekijä vinkkasi yhdeksi Rooman kauneimmaksi kaduksi. Hän ei valehdellut. Via Marguttalla on kuvattu myös Woody Allenin The Rome with Love -elokuvaa. Enkä ihmettele, kadulla kävellessä oli ihan sellainen olo kuin olisit ollut jonkun upean elokuvan kuvauspaikalla.
Kadulla oli myös muutama ravintola, mutta me kierrettiin ne kaukaa korkean hintatason puolesta. Hassua miten näin kaunis ja rauhallinen katu löytyy aivan Rooman keskustan hälinän keskeltä.
Yhtenä todella kuumana päivänä istuimme Espanjalaisilla portailla, joka sijaitsee Espanjalaisella aukiolla. Paikka on ollut klassikko tapaamispaikka Roomassa jo yli 300 vuoden ajan, ja sen näköistä siellä myös oli. Alue oli ihan täynnä ihmisiä, ja pienen tarkastelun jälkeen lähdettiinkin jatkamaan matkaa.
Päädyimme muutaman minuutin kävelymatkan päähän Via Marguttalle, jonka meidän hotellin työntekijä vinkkasi yhdeksi Rooman kauneimmaksi kaduksi. Hän ei valehdellut. Via Marguttalla on kuvattu myös Woody Allenin The Rome with Love -elokuvaa. Enkä ihmettele, kadulla kävellessä oli ihan sellainen olo kuin olisit ollut jonkun upean elokuvan kuvauspaikalla.
Kadulla oli myös muutama ravintola, mutta me kierrettiin ne kaukaa korkean hintatason puolesta. Hassua miten näin kaunis ja rauhallinen katu löytyy aivan Rooman keskustan hälinän keskeltä.
Stadio Olimpico
En olisi heti uskonut, että käyn matkoillani jalkapallopelissä
En ole koskaan välittänyt jalkapallosta oikeastaan yhtään ennen kuin tutustuin avopuolisooni. Hän rakastaa jalkapalloa ja pelaa sitä myös Helsingissä joukkueessa. Olen muutaman kerran kotioloissa käynyt muodollisuuden vuoksi katsomassa pelejä, vaikka en niistä mitään ymmärräkään. Kun varasimme lennot Roomaan, Jussi halusi ehdottomasti käydä myös katsomassa jalkapalloa – ollaanhan yhdessä maailman intohimoisimmista jalkapallomaista.
Aluksi haaveilin, että voisin istua jossain nurmikolla Stadio Olimpicon takana ja siemailla proseccoa samaan aikaan, kun Jussi olisi nauttimassa katsomossa. Prosecco vaihtui muovituoppiin italialaista olutta katsomossa, ja olin onnellinen, kun näin Jussin nauttivan.
Ajattelin entuudestaan jo, että italialaiset on aikamoista jalkapallokansaa ja jalkapallo on isossa roolissa heidän elämässään. Odotukseni ylittyi. Itseäni kiinnosti enemmän kokemuksena tämä peli kuin itse ottelu ja lopputulos. Oli mielenkiintoista lähteä todistamaan, millainen tunnelma paikan päällä on. Ja sitähän muuten oli – voi elämä kaikkia niitä lauluja, huutoja, kannustuksia, taputuksia ja soihdutuksia.
Meidän AS Roma–Fiorentina käytiin tunnetulla Stadio Olimpicolla ja sinne mahtuu reilu 70 000 katsojaa. Stadion on AS Roman sekä SS Lazion kotikenttä. Stadio Olimpico rakennettiin kaiken kaikkiaan 25 vuotta, jota hidasti muun muassa toinen maailmansota ja stadion valmistui vuonna 1953. Tämä oli ensimmäinen käyntini jossain päin maailmaa stadionilla, ellei Cheekin stadionkeikkaa vuosien takaa lasketa.
En ole koskaan välittänyt jalkapallosta oikeastaan yhtään ennen kuin tutustuin avopuolisooni. Hän rakastaa jalkapalloa ja pelaa sitä myös Helsingissä joukkueessa. Olen muutaman kerran kotioloissa käynyt muodollisuuden vuoksi katsomassa pelejä, vaikka en niistä mitään ymmärräkään. Kun varasimme lennot Roomaan, Jussi halusi ehdottomasti käydä myös katsomassa jalkapalloa – ollaanhan yhdessä maailman intohimoisimmista jalkapallomaista.
Aluksi haaveilin, että voisin istua jossain nurmikolla Stadio Olimpicon takana ja siemailla proseccoa samaan aikaan, kun Jussi olisi nauttimassa katsomossa. Prosecco vaihtui muovituoppiin italialaista olutta katsomossa, ja olin onnellinen, kun näin Jussin nauttivan.
Ajattelin entuudestaan jo, että italialaiset on aikamoista jalkapallokansaa ja jalkapallo on isossa roolissa heidän elämässään. Odotukseni ylittyi. Itseäni kiinnosti enemmän kokemuksena tämä peli kuin itse ottelu ja lopputulos. Oli mielenkiintoista lähteä todistamaan, millainen tunnelma paikan päällä on. Ja sitähän muuten oli – voi elämä kaikkia niitä lauluja, huutoja, kannustuksia, taputuksia ja soihdutuksia.
Meidän AS Roma–Fiorentina käytiin tunnetulla Stadio Olimpicolla ja sinne mahtuu reilu 70 000 katsojaa. Stadion on AS Roman sekä SS Lazion kotikenttä. Stadio Olimpico rakennettiin kaiken kaikkiaan 25 vuotta, jota hidasti muun muassa toinen maailmansota ja stadion valmistui vuonna 1953. Tämä oli ensimmäinen käyntini jossain päin maailmaa stadionilla, ellei Cheekin stadionkeikkaa vuosien takaa lasketa.
Colosseum ja Forum Romanum
Amfiteatteri kuuluu ehdottomasti ensikertalaisen Roomaan
Koska olimme ensimmäistä kertaa Roomassa, olisi ollut rikos jättää käymättä Colosseumilla. Voisi kuvitella äkkiseltään, että Colosseum olisi paras nähtävyys Roomassa. Itselleni se ei sitä ollut, mutta älkää käsittäkö väärin – olihan se upea silti. Kuitenkin tykkäsin enemmän Roman Forumista ja Palatine Hillistä, jonne pääsee samalla lipulla kuin Colosseumiin.
Näin jälkikäteen mietittynä olisin ollut tyytyväinen, jos oltaisiin nähty Colosseum viinipullollisen äärellä läheisillä nurmikolla. Oli hassua katsoa Colosseumia, sillä samaan aikaan se oli niin upea, mutta myös näytti niin arkiselta keskellä Roomaa.
Roman Forum on antiikin Rooman tärkein ja vanhin tori. Tämä oli juuri sitä aluetta, minne pystyin kuvittelemaan kaikki legendaariset historian hahmot. Palatine Hill on antiikin keisaripalatsien kukkula sekä puutarha, joka oli todella kaunista aluetta. Vailla määränpäätä haahuilu Roman Forumin alueella oli parasta ja oli niin kätevää, kun meillä oli se Lonely Planetin matkaopaskirja mukana. Siitä pystyi tarkistamaan kaikki oleellisimmat historiat alueesta.
Rooma on alun perin rakennettu seitsemälle kukkulalle, joista juuri yksi Patine Hill eli Palatinus on. Kuusi muuta kukkulaa on Quirinalis, Capitolinus, Aventinus, Esquilinus, Caelius ja Viminalis. Olisipa ollut hauskaa, jos oltaisiin ehditty käydä kaikilla noilla kukkuloilla.
Koska olimme ensimmäistä kertaa Roomassa, olisi ollut rikos jättää käymättä Colosseumilla. Voisi kuvitella äkkiseltään, että Colosseum olisi paras nähtävyys Roomassa. Itselleni se ei sitä ollut, mutta älkää käsittäkö väärin – olihan se upea silti. Kuitenkin tykkäsin enemmän Roman Forumista ja Palatine Hillistä, jonne pääsee samalla lipulla kuin Colosseumiin.
Näin jälkikäteen mietittynä olisin ollut tyytyväinen, jos oltaisiin nähty Colosseum viinipullollisen äärellä läheisillä nurmikolla. Oli hassua katsoa Colosseumia, sillä samaan aikaan se oli niin upea, mutta myös näytti niin arkiselta keskellä Roomaa.
Roman Forum on antiikin Rooman tärkein ja vanhin tori. Tämä oli juuri sitä aluetta, minne pystyin kuvittelemaan kaikki legendaariset historian hahmot. Palatine Hill on antiikin keisaripalatsien kukkula sekä puutarha, joka oli todella kaunista aluetta. Vailla määränpäätä haahuilu Roman Forumin alueella oli parasta ja oli niin kätevää, kun meillä oli se Lonely Planetin matkaopaskirja mukana. Siitä pystyi tarkistamaan kaikki oleellisimmat historiat alueesta.
Rooma on alun perin rakennettu seitsemälle kukkulalle, joista juuri yksi Patine Hill eli Palatinus on. Kuusi muuta kukkulaa on Quirinalis, Capitolinus, Aventinus, Esquilinus, Caelius ja Viminalis. Olisipa ollut hauskaa, jos oltaisiin ehditty käydä kaikilla noilla kukkuloilla.
Fendi ja Giolitti
Olisi rikos olla maistamatta italialaista gelatoa Roomassa
Yllättäen yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli se, kun vanha roomalainen ystäväni Maltan kesätöiden ajoilta huomasi Instagramin perusteella minun olevan Roomassa ja pyysi käymään työpaikallaan Fendissä. Aivan, Fendissä eli italialaisella luksusvaatemerkillä. Arvatkaa oliko miten hehkeää lähteä moikkaamaan ryysyisenä turistina keskellä hikistä iltapäivää näyttävään Fendin liikkeeseen?
Damiamo oli yhtä hurmaava kuin viisi vuotta aikaisemmin ja tuntui, kuin oltaisiin vasta tehty töitä yhdessä Maltalla. Vaihdettiin kuulumisia ja hän tarjosi meille espressoa ja kuplivaa Fendin VIP-tiloissa suljettujen ovien takana. Hänen työkaverit oli selkeästi vähän ihmeissään ketä ihmeen ryysyläisiä Damiano toi yläkertaan.
Hän vinkkasi läheltä suosikki gelatopaikkansa eli Giolittin, joka on yksi Rooman vanhimmista gelatopaikoista. Paikka oli todella iso ja suosittu – täällä palveltiin vuoronumerolla jäätelöä himoitsevia ihmisiä. Gelatot täällä oli ehdottomasti koko reissumme parhaimmat ja valikoima oli todella laaja. Da Enzon tiramisujen lisäksi aivan varmasti menemme uudestaan myös Giolittiin, jos tulemme uudestaan joskus Roomaan.
Yllättäen yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli se, kun vanha roomalainen ystäväni Maltan kesätöiden ajoilta huomasi Instagramin perusteella minun olevan Roomassa ja pyysi käymään työpaikallaan Fendissä. Aivan, Fendissä eli italialaisella luksusvaatemerkillä. Arvatkaa oliko miten hehkeää lähteä moikkaamaan ryysyisenä turistina keskellä hikistä iltapäivää näyttävään Fendin liikkeeseen?
Damiamo oli yhtä hurmaava kuin viisi vuotta aikaisemmin ja tuntui, kuin oltaisiin vasta tehty töitä yhdessä Maltalla. Vaihdettiin kuulumisia ja hän tarjosi meille espressoa ja kuplivaa Fendin VIP-tiloissa suljettujen ovien takana. Hänen työkaverit oli selkeästi vähän ihmeissään ketä ihmeen ryysyläisiä Damiano toi yläkertaan.
Hän vinkkasi läheltä suosikki gelatopaikkansa eli Giolittin, joka on yksi Rooman vanhimmista gelatopaikoista. Paikka oli todella iso ja suosittu – täällä palveltiin vuoronumerolla jäätelöä himoitsevia ihmisiä. Gelatot täällä oli ehdottomasti koko reissumme parhaimmat ja valikoima oli todella laaja. Da Enzon tiramisujen lisäksi aivan varmasti menemme uudestaan myös Giolittiin, jos tulemme uudestaan joskus Roomaan.
Vatikaani
Rooman sisältä löytyy myös maailman pienin valtio
Pieni pala meissä on myös maabongareita eli ilman muuta kun olimme Roomassa, piti meidän käydä myös Vatikaavaltiossa. Tämä pienen pieni valtio on katolisen kirkon keskus.
Me kävimme vain Pietarinkirkossa, sillä tulimme siihen tulokseen ettemme jaksa jonottaa kesähelteillä Siktuksen kappeliin ja Vatikaanin museoon, joista olen kuullut paljon kauhutarinoita väenpaljoudesta. Pietarinkirkko sopii myös hyvin budjettimatkaajalle, sillä sisäänpääsy on ilmainen – lukuun ottamatta sitä jos haluat vierailla kupolissa.
Koska rakastamme maisemia korkeuksissa, ostettiin pääsyliput Pietarinkirkon kupoliin. Vaihtoehtoja on kaksi: kahdeksan euroa hissillä tai kuusi euroa portaita pitkin. Hissillä ei pääse ihan huipulle asti, vaan siitäkin tulee kävellä 260 porrasta – ilman hissiä edessä on 550 porrasta. Oli kuuma hellepäivä, joten voitte arvata lähdettiinkö kiipeämään ekstraportaita vai ei..
Pietarinkirkon kupoli on Michelangelon suunnittelema, joka on läpimitaltaan 42,6 metriä. Oli todella hassua olla paikassa, jonka on noin kuuluisa ihminen suunnitellut. Kannattaa kiivetä aivan kupolin huipulle, sillä maisemat ovat todella upeat.
Pietarinkirkon kupolista aukeaa 360-asteiset maisemat, joista suurin katseenvangitsija itselleni ainakin oli soikionmuotoinen Pietarinkirkon aukio. En tiedä miten täällä seisoessa itselleni tuli tuosta aukiosta jotenkin Romeo&Juliet -elokuva mieleen, jossa näyttelee Leonardo Dicaprio. Oi, tulipa sellainen fiilis, että voisi katsoa tuon klassikkoelokuvan nuoruusvuosilta uudestaan pitkästä aikaa.
Pieni pala meissä on myös maabongareita eli ilman muuta kun olimme Roomassa, piti meidän käydä myös Vatikaavaltiossa. Tämä pienen pieni valtio on katolisen kirkon keskus.
Me kävimme vain Pietarinkirkossa, sillä tulimme siihen tulokseen ettemme jaksa jonottaa kesähelteillä Siktuksen kappeliin ja Vatikaanin museoon, joista olen kuullut paljon kauhutarinoita väenpaljoudesta. Pietarinkirkko sopii myös hyvin budjettimatkaajalle, sillä sisäänpääsy on ilmainen – lukuun ottamatta sitä jos haluat vierailla kupolissa.
Koska rakastamme maisemia korkeuksissa, ostettiin pääsyliput Pietarinkirkon kupoliin. Vaihtoehtoja on kaksi: kahdeksan euroa hissillä tai kuusi euroa portaita pitkin. Hissillä ei pääse ihan huipulle asti, vaan siitäkin tulee kävellä 260 porrasta – ilman hissiä edessä on 550 porrasta. Oli kuuma hellepäivä, joten voitte arvata lähdettiinkö kiipeämään ekstraportaita vai ei..
Pietarinkirkon kupoli on Michelangelon suunnittelema, joka on läpimitaltaan 42,6 metriä. Oli todella hassua olla paikassa, jonka on noin kuuluisa ihminen suunnitellut. Kannattaa kiivetä aivan kupolin huipulle, sillä maisemat ovat todella upeat.
Pietarinkirkon kupolista aukeaa 360-asteiset maisemat, joista suurin katseenvangitsija itselleni ainakin oli soikionmuotoinen Pietarinkirkon aukio. En tiedä miten täällä seisoessa itselleni tuli tuosta aukiosta jotenkin Romeo&Juliet -elokuva mieleen, jossa näyttelee Leonardo Dicaprio. Oi, tulipa sellainen fiilis, että voisi katsoa tuon klassikkoelokuvan nuoruusvuosilta uudestaan pitkästä aikaa.
Rooma–Helsinki
Onko pakko lähteä takaisin kotiin, jos ei halua?
Kuten toivottavasti huomasit, meidän Rooman matka oli upea kaikkine kokemuksineen.
Haikein mielin lähdettiin kohti kotoista Suomea, sillä Italian pääkaupunki teki meihin suuren vaikutuksen. Olemme tämän matkan jälkeen käyneet kerran Roomassa uudestaan, mutta kaupunkiin ei kyllä koskaan kyllästy.
Rooma on niin hurjan monipuolinen kaupunkikohde, josta löydettiin paljon uutta myös seuraavalla matkalla. Innolla odotan, milloin meidän kolmas matka Roomaan koittaa – toivottavasti piakkoin. Alkaa olla ikävä tiramisujen, chiantin ja Trasteveren kaduille.
Kuten toivottavasti huomasit, meidän Rooman matka oli upea kaikkine kokemuksineen.
Haikein mielin lähdettiin kohti kotoista Suomea, sillä Italian pääkaupunki teki meihin suuren vaikutuksen. Olemme tämän matkan jälkeen käyneet kerran Roomassa uudestaan, mutta kaupunkiin ei kyllä koskaan kyllästy.
Rooma on niin hurjan monipuolinen kaupunkikohde, josta löydettiin paljon uutta myös seuraavalla matkalla. Innolla odotan, milloin meidän kolmas matka Roomaan koittaa – toivottavasti piakkoin. Alkaa olla ikävä tiramisujen, chiantin ja Trasteveren kaduille.
